Risumadonlakki (Psilocybe medullosa)

VAROITUS!

RISUMADONLAKKI MUISTUTTAA MONIA TAPPAVAN MYRKYLLISIÄ SIENILAJEJA JA VIRHEELLISESTI TUNNISTETTUJEN SIENTEN KÄYTTÄMINEN VOI JOHTAA KUOLEMAAN TAI VAKAVAAN SISÄELINVAURIOON.

LAJIN KERÄÄMISTÄ JA KÄYTTÖÄ SUOSITELLAAN VÄLTTÄMÄÄN.

RISUMADONLAKKI
Psilocybe medullosa

Lakki on 1-5 cm leveä, 1,5-3 cm korkea, kosteusmuuntuva, kosteana läpisäteinen. Aluksi kellomainen tai hieman pipomainen, myöhemmin laakeneva, usein keskuskohoumallinen. Lakissa on pintakalvo, joka irtoaa huonosti.

Yläpinta on kosteana karamellin-/oranssinruskea tai jopa kellertävä, ikääntyessään tummanruskea ja kuivana vaalean savenvärinen.

Heltat ovat melko tiheässä, kapeatyvisiä, väriltään aluksi vaaleanruskeita ja myöhemmin tummanruskeita.

Jalka on 4-10 cm pitkä, 2-5 mm paksu, väriltään vaaleanharmaasta ruskeaan ja tekstuuriltaan säikeinen.

Itiöpöly on ruskeaa.

Tuoksu on raikkaan makea, kuin suippumadonlakilla mutta vahvempi.

Kasvupaikat ovat yleisesti havumetsien puujätteestä koostuvat risuläjät joissa neulaset ovat jo haalistuneet harmaiksi, usein hakkuuaukeilla ja metsäkoneiden reiteillä. Pienempiä esiintymiä myös sammaloituneella metsänpohjalla.

Kasvuaika Suomessa elo-lokakuu, ainakin vyöhykkeillä I-III.

Lisätietoja muilla sivustoilla

VAROITUS!

RISUMADONLAKKI MUISTUTTAA MONIA TAPPAVAN MYRKYLLISIÄ SIENILAJEJA JA VIRHEELLISESTI TUNNISTETTUJEN SIENTEN KÄYTTÄMINEN VOI JOHTAA KUOLEMAAN TAI VAKAVAAN SISÄELINVAURIOON.

LAJIN KERÄÄMISTÄ JA KÄYTTÖÄ SUOSITELLAAN VÄLTTÄMÄÄN.

@velho:n vinkeillä olen löytänyt lajia runsaissa määrin havumetsistä ja hakkuuaukeilta nyt parin vuoden ajan, tässä muutamat kuvat syksyltä 2021:

2 tykkäystä

Sieniyhdyskuntakartoitusten dataa yhteenvetävällä GlobalFungi -sivustolla tehdyllä Psilocybe-taksoniin keskitetyllä haulla näyttävät Suomen mittavimmat psilosybiinisieniesiintymät olevan P. medullosaa. Esiintymät ovat lähes poikkeuksetta havupuumetsässä, jossa on päälajina kuusi tai mänty.

Saattaa olla, että tähän hakuun sisällytetyissä tutkimuksissa on useimmiten tutkittu erityisesti metsäympäristön sienilajistoa, ja kenties Suomessa on tehty vähemmän niittyjä sekä peltoja koskevia kartoituksia. Sivuston hyödyntämä data ei myöskään sisällä esiintymiä muista kirjoheltoista kuin harmaakirjoheltoista (kuten esimerkiksi reunuskirjoheltoista) tai toisaalta myöskään sinityvikuupikoista, vaikka kuitenkin tiedämme näistä olevan havaintoja. Eli pelkästään tältä pohjalta ei kannata varmaankaan vetää johtopäätöksiä.

On kuitenkin merkillepantavaa, että myös Lajitietokeskuksen sivuilla on tällä hetkellä enemmän risumadonlakkia koskevia havaintoja (100 kpl) kuin havaintoja suippumadonlakeista (87 kpl).

Voi siis olla, että metsissämme on runsaastikin esiintymiä. Pidän mahdollisena, että olen bongannut tätä itsekin jo yli kymmenen vuotta sitten, jolloin tulin pohtineeksi, että voisiko metsässä kasvava pieni sieni olla sekin aktiivinen, mutta jätin asian sikseen, koska tunnistaminen olisi silloin ollut haastavaa. Täytynee vastaisuudessa pitää silmät auki tämän suhteen.

Hienoa, kun tästä on saatu uutta tietoa ja komeita kuvia!

1 tykkäys

Luultavasti tämä pitää paikkansa ja yleisellä tasolla sienilajistosta kiinnostuneet harrastajatkin liikkuvat yleensä enemmän metsissä, mikä näkyy myös noilla julkisilla havaintosivustoilla. Lisäksi risumadonlakkia on kasvuympäristönsä ja runsaiden ryppäiden ansiosta helpompi bongata sattumalta, toisin kuin heinikon kätköissä viihtyvää suippumadonlakkia.

Näistä seikoista huolimatta, omien ja monien muiden foorumimme jäsenten havaintojen perusteella vaikuttaa kyllä siltä että lajia esiintyy erittäin yleisesti Suomen havumetsissä ja hakkuuaukeilla. Harmillisesti kokemattomille sienestäjille riski tappavan myrkyllisiin sieniin sekoittamiseen on suuri, sillä risumadonlakkeja kasvaa usein rinnakkain mm. myrkkynääpikän kanssa. :warning: :skull_and_crossbones:

Itsekin pitkään oletin väitetyn harvinaisuuden pitävän paikkansa, mutta se on ollut selvästi virheellistä. Tietoa ja kuvia oli toki kauan vain niukasti saatavilla, mutta toisaalta lähes identtinen sisarlaji P. silvatica on tunnettu alan kirjallisuudessa kuvitettuna viimeistään jo 90-luvulta alkaen joten risumadonlakin jäljille olisi voitu päästä jo varmasti aiemminkin.

Ehdottomasti kannattaa pitää silmät auki harmaantuneiden risuläjien äärellä ja ottaa lisää laadukkaita kuvia mahdollisista havainnoista! Suosittelisin yleisesti kaikille, että tunnistuspyyntöjen yhteyteen otetaan kuva myös itiölaskeumasta luonnonvalossa kuvattuna muiden riittävän monipuolisten ja tarkkojen tunnistuskuvien lisäksi. Ilman riittävää kuvamateriaalia on mahdotonta antaa tunnistusta lajista.

3 tykkäystä

Lisättäköön vielä, että risumadonlakki siirrettiin madonlakkien sukuun vasta vuonna 2007 Tšekkoslovakialaisen mykologin ja euroopan madonlakkiasiantuntijan Jan Borovičkan toimesta. Tuota ennen laji on ollut sijoitettuna ruostehelttojen ja jopa nääpiköiden sukuun. Viimeisimpänä ennen siirtoa madonlakkeihin laji kulki tummanääpiköiden suvussa nimellä Phaeogalera medullosa, eikä lajin osalta oltu tehty vielä kemiallisia analyyseja. Eli suhteellisen tuore laji madonlakkien suvussa, joten tiedon puute ei sinällään ihmetytä.

Harvinainen laji risumadonlakki ei todellakaan ole ainakaan suomessa, mutta kuten sanottua myrkyllisten näköislajien osalta, kokemattomien sienestäjien on suositeltavampaa ottaa haltuun ensin suippumadonlakki ja opiskella yleisesti sienten tunnistamista jonka myötä näköislajien erottaminen haetusta lajista helpottuu.

3 tykkäystä

Lisättäköön vielä, että risumadonlakki siirrettiin madonlakkien sukuun vasta vuonna 2007 Tšekkoslovakialaisen mykologin ja euroopan madonlakkiasiantuntijan Jan Borovičkan toimesta. Tuota ennen laji on ollut sijoitettuna ruostehelttojen ja jopa nääpiköiden sukuun. Viimeisimpänä ennen siirtoa madonlakkeihin laji kulki tummanääpiköiden suvussa nimellä Phaeogalera medullosa, eikä lajin osalta oltu tehty vielä kemiallisia analyyseja. Eli suhteellisen tuore laji madonlakkien suvussa, joten tiedon puute ei sinällään ihmetytä.

Aivan, tämä onkin tärkeää huomioida.

Lisäksi osa Lajitietokeskuksen havainnoista näyttää koskevan alunperin P. silvaticaa, mutta kaiketikin koska lajia (kaikkein tuoreimman tiedon mukaan) ei havaita Euroopassa, on nimi synonymisoitu P. medullosan kanssa ja havainnot liitetty sen alle.

2 tykkäystä