Muita sieniä koskevat tunnistuspyynnöt

Löysin tänään parilta hakkuualueelta sieniä, jotka näyttivät risumadonlakeilta. Karikkeessa ja risujen seassa kasvoivat, joten kasvualustan pitäisi olla oikea. Hajua on vaikea kuvailla, mutta se oli ainakin voimakkaampi ja mielestäni muutenkin erilainen kuin suippumadonlakilla. Osaako joku kertoa, ovatko nämä risumadonlakkeja vai jotain muuta? Värityksen perusteella on mahdollista sekin, että tässä on kahta eri lajia, mutta itse katsoisin värin vaihtelun liittyvän sienten iän ja kosteuden vaihteluun.




Avohakkuualueella kasvoi myös keltaisempia, pyöreämpiä ja “nännittömiä” sieniä, joilla oli jalassa rengas. Onko kyseessä myrkkynääpikkä tai vastaava?

Kiitos jo etukäteen! (Yritin lähettää seitsemän kuvaa, mutta uutena käyttäjänä jouduin karsimaan kuvien määrän viiteen. Toivottavasti ei haittaa tunnistamista.)

@Vapaudenlätsä Neljässä ensimmäisessä kuvassa on mahdollisesti risumadonlakkeja, mutta saattaa olla myös jotain muuta, kuten esimerkiksi rahkamadonlakkeja. Kummassakin lajissa tuota ulkonäkövaihtelua on melkoisesti, joka hankaloittaa tunnistusta. Tuota värivaihteluakin on paljon, kuten itsekin uumoilit. Kolmannen kuvan sienet näyttää aavistuksen eri lajilta, joten saattaa olla kenties tosiaan paria eri lajia tässä. Suosittelisin ottamaan lisäkuvia ja tarkkailemaan lähiympäristöä, koska todennäköisesti lähistöltä löytyy lisää ja paljon.
Viimeisessä kuvassa on tosiaankin myrkkynääpikkää tai jotain samannäköistä nääpikkälajia. Risumadonlakin osalta kannattaa tosiaan olla varovainen kerätessä, koska myrkyllisiä nääpikkälajeja esiintyy usein ihan vieressä ja samassa risukasassakin.

2 tykkäystä

Kiitos vastauksesta! Käsittääkseni risu- ja rahkamadonlakkia on vaikea erottaa itiöiden perusteella, mutta elinympäristönsä suhteen varsinkin rahkamadonlakki taitaa olla nirso ja vahvasti yhteydessä sammaleeseen.

Ensimmäisessä ja toisessa kuvassa on tosiaan sammalta sienten seassa, mutta ainakin ensimmäisen kuvan kohteessa oli runsaasti samanlaisia sieniä, jotka kasvoivat myös ilman sammalta. Enemmän ne näyttivät liittyvän kuusenrisuihin, joita kohteessa oli runsaasti.

Kolmas ja neljäs kuva ovat toisesta sieniesiintymästä, jossa oli kymmeniä sieniä. Kaikki melko varmasti samaa lajia, vaikka hieman vaihtelevan värisiä olivatkin. Näistä kahdesta kuvasta olen eniten (joskaan en täysin) varma, että edustavat risumadonlakkia.

Jos käyn kuvailemassa lisää, mitä tarkalleen ottaen haluat nähdä? Sitä voisin ainakin käydä katsomassa, että kasvaako tuo kakkoskuvan sieni pelkästään sammaleessa. Haittaako muuten, jos täällä venyy pitkäksi keskustelu sienestä, jonka syömisestä ei välttämättä ole aikeita?

1 tykkäys

Hyvää spekulointia. Tosiaan, kyseessä on melko uusi tuttavuus koko sienitieteellekin ja sen myötä aiheuttaa vielä hankaluuksia tunnistuksen osaltakin variaation myötä. Oikeastaan en nyt sen ihmeämmin mitään erityistä kuvamateriaalia ole vailla, lähinnä vaan jos sattuu löytymään enemmänkin niin saattaa helpottaa vähän tunnistusta. Tuppaa olemaan todella runsaslukuinen laji oikeaan ympäristöön eksyessä. Jalasta ja jalan tekstuurista aina tyviosasta lähtien vois olla hyödyllistä nähdä tarkkoja kuvia, mutta ihan yleisesti siis tarkkoja lähikuvia yksilöistä. Heltoista myös.

Keskustelu ei haittaa lajin osalta, koska ollaan risumadonlakin osalta melko alkutaipaleilla vielä, eikä lajin psilosybiinipitoisuudestakaan ole vielä olemassa julkaistua dataa. Hienoja löytöjä jokatapauksessa ja sen verran laadukkaanolosia kuvia, että mielellään näkis lisää. Lupaavalta näyttää!

2 tykkäystä

Kiva kuulla, että kuvat miellyttivät. Olen pyrkinyt noudattamaan Alan Rockefellerin kuvausvinkkejä, jolloin samasta kuvasta näkyy luontainen kasvutapa ja ympäristö sekä heltat, jalat ja niin edelleen. Parantamisen varaa tietenkin on, kun on kännykkäkuvat kyseessä.

Tässä muutama kuva tältä päivältä:

IMG_20220922_105503_HDR
IMG_20220922_112048_HDR
IMG_20220922_113143_HDR~2
IMG_20220922_114717_HDR
IMG_20220922_115904_HDR

Kun kävelin pitkänmallisen avohakkuun laidasta laitaan, tuli vastaan yli kymmenen uutta länttiä, joissa kasvoi tätä samaa lajia. Yhteensä siis ainakin satoja sieniä. Rahkamadonlakin voi mielestäni tämän avohakkuun kohdalta sulkea pois, koska sienet eivät olleet juuri missään yhteydessä sammaleeseen. Myös nääpiköitä tuli runsaasti vastaan, joten täytyy olla erittäin tarkkana poimiessa.

Keräsin sieniä ja laitoin pari itiölaskeumaa valmistumaan paperille. Toivottavasti tulee kunnon laskeumat, jotka paljastavat, ovatko nämä suvultaan madonlakkeja. Sienissä ei ollut selkeää bruisingia, joka olisi varmistanut sienten aktiivisuuden, mutta ei suippumadonlakkikaan yleensä sinerrä.

Jos kyseessä tosiaan on aktiivinen sieni, voi se olla ihan järkevä poimittava. Lajin poimiminen oli moninkertaisesti nopeampaa kuin silokkien poimiminen, ja avohakkuulla saa lähes aina olla täysin rauhassa. Tuli mieleen, että jos haluaa harrastaa microdosingia, mutta ei halua “tuhlata” hommaan voimakkaita silokkeja, on risumadonlakki yksi vaihtoehto. Tutkimuksethan eivät ole vielä varmistaneet, onko microdosing pelkkää plaseboa vai ei.

Risumadonlakin tryptamiinipitoisuuksista ei tosiaan ole julkaistu tietoa, mutta varovaisesti sen voisi arvella olevan jokseenkin samaa tasoa kuin Psilocybe stuntzii. Tämän mukaan normaaliin trippiin tarvitaan 8,1 grammaa P. stuntziita, kun taas silokilla samaan riittää 1,8 grammaa. Trippailuun näin mietoja sieniä tuskin kannattaa käyttää, vaikka onhan toki mahdollista, että risumadonlakki on voimakkaampi kuin P. stuntzii.

Varmuuden vuoksi vielä huomio: Lajinmääritys on edelleen kesken. En suosittele risumadonlakkia kokemattomille sienestäjille, koska hengenvaarallisia myrkkynääpiköitä kasvaa usein aivan vieressä. Lisäksi mahdollisista muista näköislajeista ei ole juurikaan tietoa, joten riskejä on paljon.

Viesti yhdistettiin ketjuun: Risumadonlakki (Psilocybe medullosa)

@Vapaudenlätsä Kyllähän nuo risumadonlakeilta näyttää päällisinpuolin. Sinertyminen ei suoranaisesti kerro sienilajien psykoaktiivisuudesta ja on olemassa useita sienilajeja jotka sinertyy muiden reaktioiden myötä mutteivat sisällä vaikuttavia ainesosia tai on muuten vaan väritykseltään sinisiä. Myöskään useat psykoaktiiviset sienilajit eivät sinerry. Keskustelua risumadonlakista voidaan jatkaa risumadonlakki -viestiketjussa.

2 tykkäystä

Hyvää syksyn alkua kaikille kanssa puskassa kyykkijöille sekä pelloilla haahuilijoille :sunglasses:
Nyt on päässyt käymään sillä tavalla että tuli löydettyä ihan uusi tuttavuus itselle tuossa viimeviikolla hevos aitauksia ja niittyjä tutkiessani oletan löytäneeni hepomadonlakkia P. Fimetaria. Ongelmana on ainoastaan se että omasta puhelimestani oli päässyt akku loppumaan joten yön pimeydessä kaverini joutui huonolaatuisemmalla kameralla valokuvat ottamaan. Sienet näyttivät kasvavan suoraan joko hevosen/lehmän paskasta tai aivan tuotoksen vieressä, sienet olivat löydettäessään lakin pinnalta varsinkin hyvin limaisen oloisia ja muutenkin yllättävän jämäköitä tatteja.
Unohdin tatit kuivumaan muutamaksi päiväksi ja huomasin vasta tuolloin että ovat aika voimakkaasti sinertyneet varsinkin lakista, varsissa en niinkään tuota sinertymistä näe paitsi parissa pienessä vähän slokin näkösessä yksilössä. Sen verran olen tutkiskellut että ei ainakaan ole Viherkaulussieniä, tarhakaulussieniä tai korpikaulussieniä. Pariin kuvaan olenkin ottanut vertauskohteeksi ainakin tarhakaulussienen.

@Futureofnature Olisko niitä kuvia? Pelkän teksti ja spekulointi ei riitä tunnistuspyynnöksi. Limainen lakki ja lannan läheisyydessä viihtyvä viittaa kovasti lantakaulussieneen. Kuvien myötä olemme viisaampia.

Ladataan: IMG_20220916_001419.jpg

@Futureofnature Kuivia sieniä on yleensä vaikea tai mahdoton tunnistaa, mutta näistä voi värien ja ulkonäön myötä sanoa suoraan että lantakaulussieniä ja isommat ruskeahtavahelttaiset tarha-, viher- tai korpikaulussieniä. Ensimmäiset eivät ole psykoaktiivisia, jälkimmäiset alottavat elinkaarensa sinisenä ja vanhetessaan tuo sininen väri haalistuu pois.
Viimeisin kasvuympäristössä otettu kuva ei ole millään tasolla riittävä tunnistuskuvaksi. Sen mitä selvää saa, niin lantakaulussieniä (Protostropharia semiglobata) tai ei-psykoaktiivisia lantamadonlakkeja (Deconica coprophila). Laadukkaammista kuvista olis hyötyä.

1 tykkäys

Selvä lantakaulussieni (Protostropharia semiglobata). Ei tarvii enempää kuvia näistä.

1 tykkäys

Kiitoksia nopeasta vastauksesta, eipä tarvitse arpoa mitä mahtoivat olla kun sitä “luuli” erottavana nuo lantakaulussienet kun tuli niitäkin selviä yksilöitä tuolla pellolla ollessa vastaan mutta sitä en tiennyt aikaisemmin että monissa yksilöissä sinertynyt kuivuessaan tuo lakki niin se laittoi mietityttämään kun ilmeisemmin ei kovin yleistä ole noilla lantakirjoheltoilla että sinertyisivät jos niitä olisivat olleet

Tällaisia on rypäleittäin parissakin lähimetsikössä, ruohoisella rinteellä.



Ja sitten vielä tällaisia ruohikkoisella metsikön rinteellä.


@Xero Muutamaa eri lajia hiippoja (Mycena).

2 tykkäystä

Hei, onko tämmöisestä kellään käsitystä mikä kyseessä? Ensin luulin, että mätä joku, mutta tarkempi tarkastelu viittaisi, että ihan voimissaan oleva yksilö. Napakka ja hattukin vasta avautumassa. Sammaloituneella pihanurmella kasvaa.

Luultavasti hiippo (Mycena). Voisi olla nokimaitohiippo (M. galopus var. leucogala).

3 tykkäystä