Onko olemassa ihmisissä jotain poikkeusyksilöitä, et suuretkaan määrät sieniä ei aiheuta egokuolemaa, vaan lähinnä sivuvaikutukset ja pahoinvointi lisääntyy?
Kuulin yhdestä tapauksesta, joka on ilmeisesti jo pidempään harrastanu näitä juttuja, niin sillä ei edes 10g cubensiksia saanu aikaan egokuolemaa. Vaikka siis tuohan on jo ihan todella iso määrä sieniä monelle tyypillle.
Kaikilla niin yksilöllistä että perjaatteessa kai ihan mahdollista.
Itsellä toimii vaan suuret määrät ja en tiedä, että miksi? Sellainen kiva sosiaalinen “pörinä” tulee 4-6g kuivaa ja sitten kun haluaa vähän syvällisemmin tutustua omaan päähän, niin noin 10-12 g kuivaa.
Tämä on ollut ihan harrastuksen alusta asti ja itseäni tämä haittaa siten, että sieniä vaan menee enemmän 
Toleransista tuskin on kysymys, kun käytän suunnilleen 1-2 kertaa/kk.
Osalla ihmisistä psilosybiini ei muunnu yhtä tehokkaasti aktiiviseksi aineenvaihduntatuotteekseen psilosiiniksi, todennäköisesti johtuen puutteista alkaliseksi fosfataasiksi kutsutun entsyymin tuotannossa.
Tällaista saattaa aiheuttaa joko ruokavalio tai geneettiset poikkeamat. Jälkimmäisessä tapauksessa liitännäisoireena esiintyy todennäköisesti muutakin häikkää kuten osteoporoosin tapaista hypofosfateemista luustosairautta tai munuaiskiviä.
Keskustelin taannoin erään henkilön kanssa, joka lukeutui kuvatunkaltaisiin henkilöihin. Ainakin hänellä psilosybiinin asetoksivastine 4-AcO-DMT – joka muuntuu eri entsyymin vaikutuksesta psilosiiniksi – toimi aivan samalla tavalla kuin muillakin ihmisillä, vaikka sienillä saman vasteen aikaansaamiseksi tarvittiin yli kymmenen gramman annoksia. Mitään varsinaista tutkimusta tällaisten henkilöiden kyvykkyydestä metaboloida juuri psilosybiiniä tai sen analogeja ei kuitenkaan ole vielä tehty.
Lisäksi useimmissa psilosybiinitutkimuksissa on ollut muutamia koehenkilöitä, joilla ei tule tavanomaisilla annossuuruuksisilla “mystisiin kokemuksiin” viittaavia vaikutuksia, vaikka visuaalisia ja kehollisia vaikutuksia ilmenisikin, eli he ovat muihin nähden kovapäisiä.
2 tykkäystä
Viimeisimmän viestini kirjoittamisen jälkeen viime kuussa tuli julki uusi tutkimuspaperi, joka raportoi mielenkiintoisista löydöksistä asiaan liittyen:
Psykedeelien pääasiallisen vaikutuskohteen serotoniini-2A-reseptorin (5-HT2A) rakenne riippuu ihmisen genotyypistä. Yhden nukleotidin polymorfismin vuoksi osalla ihmisistä psilosiinin vaikutus kyseisessä reseptorissa saattaa olla noin seitsemänkertaisesti vaimeammalla tasolla:
The Ala230Thr and His452Tyr receptors displayed a 7-fold decrease in potency for psilocin compared to WT (38 nM vs 5.4 nM, P < 0.05).
Noin yhdeksällä prosentilla väestöstä on His452Tyr-variantti. Minusta näyttää siltä, että Ala230Thr-variantin yleisyys olisi huomattavasti vähäisempää, mutta genetiikka ei ole omaa asiantuntemusaluetta. Joku varmasti osaa kommentoida tätä ja tutkimuksen muita löydöksiä paremmin.
Toinen mielenkiintoinen seikka oli, että LSD:n toimivuudessa näyttää olevan vähäisempiä eroja, jotka eivät olleet merkittäviä. Aiempien tutkimusten pohjalta kuitenkin tiedetään, että 5-HT2A-reseptorigeenin His452Tyr-varianttia kantavilla LSD:n sitoutuu reseptoreihin poikkeuksellisen suurella viiveellä.
5 tykkäystä
Mikähän mulla tässä hommassa mättää? Testailin tuossa viikonlopulla kasvattamiani cubensiksia. 1.75 grammalla tuli lähinnä väsynyt ja huimaava olo. Jotain pientä pintojen väreilyä, muttei juurikaan muuta. Pitäisikö vaan kokeilla isontaa annosta?
Miten olivat kuivattuja, ei varmaan tuoreita kuitenkaan annoksesta päätellen? Onko taustalla lääkitystä tai muita päihteitä? Henkilökohtaisia eroja herkkyydessä annosmäärille voi toki olla muutenkin.
Leviteltynä paperille ja pöytätuuletin puhalsi pari päivää yli. Melko rapealle nuo ainakin jo tuntui. Selvään päähän nautin, eikä ole mitään lääkityksiä.
Tuli tuossa semmonenkin mieleen, että aiemmalla noin gramman kokeilulla efektit oli suunilleen samaa luokkaa. Voisiko tuo ero johtua pitoisuuden heittelystä sieniyksilöiden välillä noin paljon 
Määrä on melkein kaksinkertainen edelliseen annokseen verrattuna, joten yleensä eron pitäisi kyllä tuntua pitoisuusvaihteluista huolimatta. Kauanko oli kulunut aikaa edellisestä kokeilusta? ~2,5 gramman annos kuivattua P. cubensista saattaisi olla suhteellisen turvallinen seuraava askel jos muita syitä vähäiselle vaikutukselle ei ilmene ja mielentila on muuten vakaa.
Mulle on tullut vastaan joskus cubensiksia jotka ei sanoneet oikein yhtään mitään ~1,5g annoksella. Koko flush oli yhtälailla heikkoa tavaraa. Seuraava flush sitten toimi niinkuin olettaisikin. ¯(°_o)/¯
1 tykkäys
Peräkkäisinä päivinä mä noita testailin. Liekköhän siinä olisi syy?
Kyllä, edellisen päivän käyttökerta on voinut nostaa toleranssia merkittävästi.
Pariin kertaan huomannut saman, että ensimmäinen flushi täysin tehotonta. Harvinaista tuntuisi kumminkin olevan. Olisi kiva tietää mistä moinen johtuu.
1 tykkäys
Tämänkään takia psykedeelejä ei voi käyttää usein. Muistan lukeneeni, että annoskoon pitäisi seuraavana päivänä olla vähintään kaksinkertainen, jotta vaikuttaisi samalla tavalla. Eipä sieniä muutenkaan halua napsia kuin hyvin harvakseltaan. Jokainen kerta on erityislaatuinen tilaisuus.
3 tykkäystä
Myös toleranssin kehittymisessä on henkilökohtaisia eroja, jotkut saavat vielä parina peräkkäisenä päivänä suunnilleen yhtä vahvan vaikutuksen samankokoisista trippailuannoksista. Mikroannostelussa taas käyttö voi olla hyvinkin tiheää, mutta silloin toki toleranssi usein huomioidaan pitämällä välipäiviä.
Te ketkä ootte ottaneet isoja annoksia sieniä, niin onko kokemukset olleet antoisia, yms.? Ja koetteko jotain asioita muuttuneen, tai näette jotain selvästi uudella tavalla?
Joskus nuorempana oli haaveena ottaa +5g matka cubensiksilla, mut elämäntilanteen, ja paikkakunnalta muuton takia se jäi vaan miettimisen asteelle. Ja ei tämän myötä uskallus riittänyt yksin korkeammille tasoille.
Sitä ennen syvimmillään on käyty yhdellä 4 gramman matkan tasolla samoja sieniä, ja ehkä kaiken syvimmälle on vienyt pari salvia kokemusta.
Jälkimmäisen “rohkeus” vois selittyy sillä, koska kokemus ei kestä kun tyyliin muutaman minuutin, ja sienissä puhutaan tunneista. Ja tälläkään ensimmäinen kokemus ei tapahtunut yksin, niin mistään täysin vieraasta asiasta ei ollut kyse myöhemmilläkään kerroilla.
Minulle myös tullut vastaan Cubensista jonka voimakkuus oli murto-osan siitä mihin yleensä tottunut. 5 gramman annos tuntui suunnilleen 1 - 2 gramman annokselta.
Noista isommista annoksista Turjake kysyy, niin melko antoisia ne on ollut. Tosin 5 gramman annokset vahvempaa cubensista on vienyt egokuoleman rajoille, joten mitään super hauskaa ei ole välttämättä ollut mutta opettavaista kuitenkin. Ja suurien annosten jälkeen jää yleensä vahvin jälkihehku. Tuntee olevansa paljon enempi läsnä ja mieli on paljon tasapainoisempi tällaisten kokemusten jälkeen. Tuon läsnäolon huomaa erityisen hyvin luonnossa liikkuessa.
Ok. Sehän se siinä on, että yksin ollessa kynnys on aika iso, et uskaltaa lähteä toteuttamaan. Sillä se sitten vähän jäi… Kimpassa asustellessa tuli toteutettua tuo 4 getsin matkakin sillon joskus. Tosin kämppis ei missään vaiheessa ollut lupautunut matkavahdiksi, mut pelkkä läsnäolo on varmasti ainakin alitajuisesti ollut rauhoittava tekijä, vaikka ei olisi edes samassa huoneessa.
Mitään “oikeaa” keinoa valmistautua itse kokemukseen ei oikein mahda olla? Set&setting tietysti on iso osa, muttei sekään välttämättä turvaa antoisaa kokemusta. Esim. meditointia jotkut on vihjanneet, ja kyllä sillä ihan itsessäänkin voi olla positiivinen vaikutus, vaikkei sitä pelkästään sen takia tekisikään.
Keinoja valmistautua uuteen kokemukseen on varmasti monia. Meditointi ja rauhoittuminen on minun mielestäni ehkä parhaita. Ja myös se että valmistautuu päästämään irti eikä ala jännittämään ja yrittämään kontroloida matkaa. Valmistautuu kohtaamaan kaiken mitä ikinä tuleekaan vastaan.
1 tykkäys
Ok. Meditointia tullut ihan tavan vuoksi harrasteltua about kuukauden, ja n. 7min/päivä jonkun sopivan meditaatiomusiikin pyöriessä taustalla.
Henk. kohaisesti itse on vaikeaa päästä siihen hommaan sisälle.
Vaikka pyrkii keskittymään vaan hengitykseen jne. Kuitenkin se mitä on havaittu, niin stressi on tainnut jossain määrin lieventyä. Tai sitten vain placeboa ja kuviteltua.