Psilosybiinisienet ja ADHD

Psilosybiinin käyttö Psilosybiini ja terveys
13

Viestiketjun alkuperäinen aihe on tärkeä ja siksi tosiaankin on ikävää huomata että useammissa vastauksissa on harmillisen paljon alkuperäiseen kysyjään kohdistuvaa keittiöpsykologiaa toteutettuna ilman laajempia taustatietoja, diagnoosin ja sen perusteiden kyseenalaistamista sekä termien leväperäistä uudelleenmäärittelyä joka johtaa lähinnä sisältököyhään sanahelinään.

ADHD aiheuttaa jatkuvasti ongelmia valtavalle määrälle ihmisiä monilla elämän osa-alueilla ja sen konkreettisuuden tai pysyvyyden vähättely tuskin auttaa asiaa kovinkaan monille asian kanssa painiville. Tähän keskusteluun kaivattaisiin mielestäni ensisijaisesti oikean ADHD-diagnoosin saaneilta näkemyksiä siitä, miten siihen liittyvät taipumukset ovat mahdollisesti vaikuttaneet sienikokemuksiin ja miten haasteelliset puolet olisivat mahdollisesti selätettävissä ilman ongelmien väheksyntää tai itsekusetuksella niistä eroon pyristelyä.

7 tykkäystä
15

Henkilökohtaisesti en ole mitenkään loukkaantunut itseeni kohdistuvista spekuista ja olen myös pahoillani jos omilla vastauksillani myötävaikutin ketjun ohjautumiseen sivuraitelle.

Edelleen toivon, että ketjuun löytyisi muitakin ADHD henkilöitä kertoilemaan kokemuksistaan tattien kanssa. Yksin pähkääminen on usein vähän saman kehän kiertämistä ja toisten näkemykset avaa asioita ihan eri tavalla kuin itsensä kanssa juttelu :slightly_smiling_face:

@kaukosäädin : katsoin kyllä videon mutta mielestäni se oli aika lailla perus kiintymyssuhdeteoriaa enkä ainakaan nyt samantien saanut ahaa elämystä, että olisi jotenkin innovatiivisella tavalla selittämässä ADHD: n kehittymisen.

2 tykkäystä
16

Gabor Matén vetäminen tähän keskusteluun ja käyttö auktoriteettina jonkin vaihtoehtoisen ADHD:n olemusta koskevan teorian tukena oli jotenkin kummallista, kun tietää, että tämä tohtori on sanonut kärsivänsä ADHD:sta itsekin ja myöntänyt hoitavansa sitä amfetamiinilla.

Maté käsittääkseni myös näkee, että vaikka selkeitä selittäviä tekijöitä geeneistä ei löydykään, niin biologiset seikat ADHD:n kuitenkin aiheuttavat. Kaiketikaan hänellä ei myöskään ole egon toimintaan viittaavaa teoriaa taudin etiologiaa koskien, vaikka joistakin aiemmista (jo poistetuista) viesteistä saattoi jollekin syntyä sellainen kuva.

Anyway, minulla on ADHD ja melko kattavaa kokemusta psykedeeleistä.

Psilosiini on eräs voimakkaimmin keskittymistä haittaavia, ajatukset raiteiltaan vetäviä ja huomiokyvyn kaappaavia psykedeelejä, joita olen kokeillut. Omalla kohdalla samalle rimalle ovat yltäneet vain sille rakenteellisesti läheistä sukua olevat N,N-DMT ja 5-MeO-DMT.

Koska eri psykedeelit sitoutuvat ja vaikuttavat serotoniinireseptoreihin toisistaan poikkeavalla tavalla, luultavasti myös niiden vaikutuksessa aivodynamiikkaan on vaihtelua. Myös muiden reseptorien ja kuljetusproteiinien kautta välittyvissä oheisvaikutuksissa näyttää olevan ainekohtaisia erovaisuuksia.

Psykedeelit vaikuttavat serotonergisten mekanismien lisäksi myös dopaminergisiin ja noradrenergisiin mekanismeihin - ja näiden osalta ADHD-ihmisillä on olemassaolevia poikkeamia.

Jotkin psykedeeliset aineet tuottavat soljuvampia, helpommin hallinnassa pysyviä trippejä. Psilosiini tuntuu pienilläkin annoksilla istuttavan aloilleen, pysäyttävän ja puhuttelevan - tuoden esiin sellaisia asioita, joita ei tule miettineeksi. Itse en pysty tässä tilassa kovin tehokkaasti seuraamaan keskusteluja tai edes muistamaan mitä olin tekemässä.

Usein tilaan liittyy myös kummallinen raukeus, jota ei useimmilla muilla psykedeeleillä ilmene yhtä voimakkaana. Sienten huomaa vaikuttavan, kun alkaa haukotuttamaan.

Kuitenkin kaikki psykedeelit vaikuttaisivat aiheuttavan aivoverkkojen menoa pois tavalliselta tolaltaan, joka johtaa väistämättäkin hetkellisesti heikentyneeseen keskittymiskykyyn. Tripin jälkeen saattaa olla myös melko uupunut ja pöllämystynyt, jopa täysin tyhjä olo. Sen ei pitäisi kuitenkaan jatkua kovin pitkään.

Toisaalta olen joskus vähäisiä sienimääriä pikkuhiljaa napostellen onnistunut mm. uppoutumaan erääseen kirjaan niin, että luin sen kokonaan. Itsellä sienten holtittomaksi vetävä vaikutus paikottuu voimakkaimmin nousuvaiheen alkurytäkkään, joten hitaammalla tahdilla nautittuna tilaan pääsee ujuttautumaan seesteisemmin.

ADHD-lääkkeidenkin kanssa olen sieniä kokeillut.

Metyylifenidaatin kanssa olotila tuntui monin paikoin epämiellyttävältä, eikä kokemus ollut edes kovin hyödyllinen. Mutta tämä aine ei muutenkaan omalla kohdalla tunnu synergisoivan kovin hyvin psykedeelien kanssa.

Deksamfetamiinin kanssa annosteltuna psilosiini synergisoi huomattavasti paremmin ja olotila lähentelee jossain määrin perinteisistä empatogeeneistä (kuten MDMA:sta) saatavaa vaikutusta. Kovin keskittynyttä ei meininki tuolloinkaan ole, mutta ainakin olen aktiivisemmin läsnä ympäristöni kanssa. En ole koskaan ottanut isoa annosta kumpaakaan, kun olen ottanut näistä kumpaakin: maksimissaan 10 mg deksamfetamiinia ja 1 g sieniä.

4 tykkäystä
17

Kiitos tosi paljon vastauksesta. Sain kaipaamaani tietoa ja “vertaistukea” :smiling_face:
Tuntuu huojentavalle, että alkukaaokselle on joku oikea selityskin enkä ole yksin tällaisesta “kärsimässä”.

Itse käytän lähinnä lisdexamfetamiinia ja joskus metyylifenidaattia kun ei ole rahaa ostaa ensin mainittua. Överin kallis lääke.

Tripin jälkeiseen unettomuuteen kaipailisin vinkkejä. Saatan olla todella todella väsynyt ja silmätkin on lyijyn raskaat mutta ei saa unta… ikään kuin olisi joku nappi pohjassa ettei pysty nukahtamaan.

2 tykkäystä
18

Paljon on kerennyt tapahtua parissa päivässä. Kaukosäätimen poistamat viestit jättää aika ison aukon keskusteluun.

Wangadin tekstistä tarttui mieleen tuo sienitrippien hallitsemattomuus jonka voin myös allekirjoittaa ja todeta ettei todellakaan sovi kontrollifriikeille. LSD trippi miedommalla annoksella sopii mielestäni tällaiseen tarkoitukseen huomattavasti paremmin mutta sekin saattaa viedä mukanaan suuremmalla annoksella.

Itse tykkään erityisen paljon vahvan sienitripin laskuvaiheessa usein koettavasta tilasta jossa läsnäolo ja mielen selkeys loistaa korkeimmillaan. Tässä vaiheessa on mukava ottaa jokin aktiviteetti alle.

Mielestäni tripit johtaa juurensa johonkin jossa ei ole aivoja. Actualized.org kanavaa seuraten ja samalla omiin kokemuksiini peilaten, vaikuttaisi siltä että universumissa elää kaikkitietävä tietoisuus, tai että universumi itsessään on kaikkitietävä tietoisuus, joka on rakentanut kaiken mitä se pitää sisällään. Myös siis meidät. Jos ajatellaan mikä löytyy evoluution takaa niin juurikin universumi. Tämän pidän mielessä aina jos tutkailen tai lueskelen jotain mitä me ihmiset näemme ja havaitsemme aivojen toiminnassa.

1 tykkäys
19

Miksi tällaiset kokemukset ja johtopäätökset eivät voisi olla aivojen tepposia? Noita universaalin tietoisuuden kliseitä voi olla mielenkiintoista pohtia sienipäissään tai joskus muutenkin, mutta nähdäkseni ei ole mitään syytä olettaa että päihdekokemukset tai ylipäätään mitkään kokemukset elämässä kertoisivat perimmäisesti mistään muusta kuin juurikin aivojen reagoinnista niihin. Sehän on jo itsessään hienoa ja opettavaista.

Vaikka tripillä omat vaivat ja murheet voivatkin hetkellisesti unohtua, niin aivotoiminnan henkilökohtaiset erot kyllä herkästi korostuvat kokemuksen muissa vaiheissa ja siitä tässä viestiketjussa yritetään keskustella. Maailmankaikkeuden olemuksesta spekulointia voi jatkaa muualla.

7 tykkäystä
20

Itse poden ADHD:ta ja lääkityksenä myös lisdexamfe. En ole koskaan osannut säädellä tunteitani, olen impulsiivinen etenkin taloudellisesti ja minulla on maanisia kausia sekä pitkiä masennuskausia, jotka eivät kuitenkaan tee minusta kyvytöntå hoitamaan asioita ja elämään normaalia elämää. Lääkitys on lähinnä auttanut arjen asioissa ja antanut puuttuvaa motivaatiota, mutta tunnepuoli ja muut pään sisäiset jutut ovat edelleen päin peetä, etenkin iltaisin lääkkeen vaikutuksen lakattua tuntuvat ongelmat korostuvan.

Tripit ovat omalla kohdallani olleet myös intensiivisiä ja sekavia vuoristoratoja, mutta en silti kokisi niitå koskaan kokonaisuuksina epämiellyttäviksi. Todella voimaannuttavia kokemuksia pitkässä juoksussa, mutta hetkellisesti niin uuvuttavia että voisin vain nukkua pari päivää putkeen palattuani.

2 tykkäystä
21

Olen edelleen pohtinut aistiyliherkkyyttä, joka näköjään herkästi tulee, jos on vähänkin isompi annos. Nykyään puhutaankin jo enemmän autismikirjon häiriöistä eikä niinkään erikseen ADHD: sta, Aspergerista jne. Tässä pohdiskellessa olen itsekin alkanut ymmärtää itseäni paremmin kun ajattelen, että autismikirjon eri piirteet ilmenee ihmisissä eri tavoin mutta lopulta ollaan kaikki autisteja, jos nyt näin voi sanoa. Autisteista puhuttaessa viitataan yleensä näihin suht vaikeasti oireileviin mutta näin itsetutkiskelun myötä olen havainnut, että onhan näitä piirteitä itselläkin mutta ne ilmenee vaan hienovaraisemmin normi arjessa. Tuo nyt lähinnä alustuksena.
→

Viime tattikerralla ajattelin olevani taas valmis vähän isompaan määrään kun olen työstänyt pelkojani, mieltäni ym ja edellisen kerran porrastettu 1.5g + 1.5g oli oikein hieno kokemus ilman mitään negatiivista nousuvaiheessa.
Kokeilin nyt Ecuadoria Kennan sijaan ja otin ensin 1.6g ja tunnin päästä toiset 1.6g. Nousu ei ollu sillä tavalla kaoottinen vaan “pysyin mukana” mutta keholliset tuntemukset oli aika kauheita mitä ihmettelin kun lukemani mukaan Ecuadorin nimenomaan ei pitäisi vaikuttaa kovinkaan kehollisesti. Samaten se aistiyliherkkyys oli jotain aivan karmeeta. Ja kuinka ollakaan nämä nelijalkaiset oli harvinaisen ärsyttäviä juuri tämän nousun aikana. Lopulta jo itkin kaikkea sitä kaaosta mielessäni ja kehossani minkä nämä ihanat karvaiset otukseni saivat aikaan. Ääniyliherkkyys tulee aina mutta nyt isommasta annoksesta johtuen se oli normaaliakin pahempi ja kissan rymyäminen kuulosti lähinnä kuin olisin ollut keskellä sotatannerta. Joku katti vissiin tiputti jossain päin taloa jotain ja siitä sitten koira riemastui ja alkoi murista ja haukahdella. Ja sain siinä vielä pienen paniikinkin että ei kai joku ole tulossa. Ryömin ja kierin sängyssä toisinpäin kuin mikäkin norppa, että pystyin tattien vääristämin silmin tihrustaa ikkunasta onko joku oven takana.
Että kaikki olisi täydellistä niin koira sitten tönäs mun limua täynnä olevan mukin lattialle. Olo alkoi todellakin olla kuin perinteisesti kuvatulla autistilla joka heijaa itseään huoneen nurkassa kädet korvilla, että jättäkää mut rauhaan, en kestä mitään enkä ketään.

Tämä nyt kallistui vähän bad tripin puolelle erittäin onnistuneen alun jälkeen mutta mietityttänyt tuo miten vahvasti aistiyliherkkyys ilmenee. En tiedä korostuiko se tuon voimakkaan kehollisen tuntemuksen vuoksi. Golden teacherilla oli myös keholliset tuntemukset voimakkaampia mutta Kennalla ei ole tullu vastaavia. Samoin olin aivan umpijäässä, mitä ei ole tullut Kennalla mutta on tullu GT: lla ja nyt Ecuadorilla.

En tiedä liittyykö nämä ylläolevat ADHD: seen/autismikirjon häiriöön vai onko vastaavaa ihan ns. normaaleillakin mutta laitoin tämän nyt tämän otsikon alle kuitenkin.

22

ADHD ei lukeudu autismin kirjoon.

Suurimmalla osalla P. cubensiksen kannoista tuskin on keskenään mitenkään merkittäviä eroja vaikutuksen kannalta, tällaiset sepitykset ovat lähinnä myyntipuheita. Paljon enemmän merkitystä on omalla mielentilalla, ympäristöllä ja sillä mitä odottaa kokemukselta saavansa.

Ehkä kannattaisi vain suosiolla pienentää annosta varsinkin silloin kun on yksin vastuussa mahdollisesti häiriötä aiheuttavista lemmikeistä.

23

Ok, nämä vähän sekoittuneet päässäni. Kyseessä on siis Asperger mikä luetaan autismikirjon häiriöihin ja olin niputtanut Asperger, ADHD ym. samaan ja näin tuo ADHD: kin seurasi päässäni mukana autismikirjon häiriöksi. Olisi pitänyt tarkistaa ennen kirjoittamista.
Sillä tavalla toki ns yhteyttä että autismikirjon häiriöllä ja ADHD:lla on nyt ainakin jaettua geneettistä taustaa ja autismikirjon häiriön yhteydessä esiintyy usein ADHD (joskaan ei aina).

Vaihtoehtoja ei ihan joka sormelle ole kun on eläimiä :slightly_smiling_face:
Onhan sitä eläimettömilläkin riski yllättävästä häirinnästä. Ikinä ei kai voi tietää mitä kesken tripin tapahtuu omassa kodissa, naapurissa tms. ja voi tulla yllättäviä häiriötekijöitä.
Toki sitä koittaa aina minimoida häiriötekijät mutta kaikkea ei aina ole mahdollista ennakoida.
Lähinnä se pointti oli, että onko aistiyliherkkyys/häiriöherkkyys ns normaalia vai onko se korostuneempi jos on tällainen valuvikainen :thinking:

24

Varmaan ADHD voi vahvistaa häiriötekijöiden merkitystä kokemuksen aikana, mutta tuollainen tilanne aiheuttaa herkästi ikäviä olotiloja kenelle tahansa.

Jos eläimiltä ei saa rauhaa ystävän/tuttavan avustuksella tai muilla keinoilla, lienee vaihtoehtoina annoksen alentaminen tai sen hyväksyminen, että lemmikkien mahdollinen levottomuus voi vaikuttaa ikävästi kokemukseen.

1 tykkäys
25

Mulla on kans ADHD
Kun käytän sieniä johonki tarpeeseen, ni kuuntelen aina psytrancea. Enemmän psykeä ku teknoa. Musiikki auttaa mua pysymään polulla. Visuaalit on näyttävämpiä ja meno kokonaisuudessaan… No, psykedeelisempää. Nautin matkalla eniten visuaaleista.
Olen kokeillut ilman musiikkia ja sit jotain ambienttijuttui, mut ne lähinnä ahistaa, koska en pääse etenemään.
Aivot kaipaa hirmusta aistitykitystä. Mitä enempi, ni sen parempi.

Sit jälkilöylyissä tapahtuu se tarvittava muutos ajatuksissa. Tai kyl siinä matkalla tulee niit ajatuksia ja kohtaamisia, mut jälkilöylyissä ne konkretisoituu.

Mä matkustan aina yksin. Tokikin olisin avoin matkakumppaneille, mutta elämäni on sellaista, että matkakumppanin tulisi olla joku elinpiirini ulkopuolelta.

1 tykkäys
26

Mie oon kans adhd persoonaja tunnistan tästä Transsin kokemuksista myös omani. Alussa homma voi olla hyvinkin sekavaa “tykitystä” verrattuna normaalin arjen ajatusten “tykityksiin”.
Jälkilöylyissä taas ajatus kulkee kirkkaammin kuin metyylifenidaattia käyttäessä ja isompien annoksien pitkäkestoiset vaikutukset antavat joskus mahdollisuuden tiputtaa lääkkeet kokonaan jopa viikoksi.

1 tykkäys
27

Itselläni on myös ADHD-diagnoosi. Parin viime vuoden aikana on tullut käytyä läpi lääkityksistä lyhyt- ja pitkävaikutteinen metyylifenidaatti sekä lisdeksamfetamiini. Ja näiden yhdistelmiä lääkärin ohjauksella. Omalla kohdalla em. lääkkeet saivat työn ja elämän paremmin reilaan. Mutta ovat tuoneet mukanaan myös kosolti muita ongelmia.

Syy kirjoittaa tähän ketjuun on se, että vaikutan löytäneen säännöllisestä psilosybiinin mikro- ja miniannostelusta paljon perusteellisemman tuen elämään ADHD-aivojeni ja tunnepuolen haasteideni kanssa. Mainitsinkin tästä tuossa toisessa ketjussa. Postauksesta löytyy linkki mikroannostelua käsittelevään Reddit-yhteisöön, jossa ADHD mainitaan hyvin usein jäsenten kertomuksissa.

Tässä muutamia havaintoja työpäivistä mikroannoksen ottamisen jälkeen:

  • ajoittain uskomaton laser-keskittyminen kokouksissa
  • olen sosiaalisempi
  • käytän värikkäämpää kieltä
  • koen itseni luovemmaksi
  • koen itseni rauhallisemmaksi

Muutama havainto vapaa-ajasta vajaan parin kuukauden säännöllisen mikroannostelun ja muutamien viikonloppuina otettujen miniannosten jälkeen:

  • tuntuu, että elämässäni on enemmän syvyyttä
  • olen alkanut kiinnittää fyysiseen ja henkiseen terveyteeni merkittävästi enemmän huomiota
  • vaikuttaa siltä, että vanhemmuus, parisuhde ja elämä ylipäätään sujuvat paremmin kuin vuosiin

Kukin on yksilö, eikä tästä todellakaan kannata vetää mitään itseä koskevia johtopäätöksiä. Mutta ainakin omalla kohdallani vaikuttaa onnekkaasti siltä, että psykedeelien mikro- ja miniannostelu saattaa toimia paremmin itselleni ADHD:ni kanssa pärjäämiseen kuin lääkestimulantit.

Vaikka mm. empatogeeneista on vuosien takaa kokomusta, psykedeelit ovat itselleni verrattain uusi tuttavuus. Olen toistaiseksi vasta testannut mikro- ja miniannoksia psilosybiinin ja tunnetun ällällä alkavan psykedeelin kanssa. Miniannokset ovat johtaneet mm. uskomattamalta tuntuvaan rauhallisuuden ja hyperfokuksen tilaan. Musiikin kuuntelu ja metsässä kävely ovat saaneet aivan uuden merkityksen. Olin sitten psykedeelin vaikutuksen alaisena tai en.

Koitan piipahtaa joskus uudelleen täällä raportoimassa. Tsemppiä kaikille muille neurojuttujen kanssa painiville. Kiitos kun olette jakaneet kokemuksianne.

3 tykkäystä
28

Ajattelin kertoa kuulumisia, jos siitä olisi hyötyä muillekin ADHD lajitovereilleni.
Olen keskittynyt meditoimaan, opettelemaan läsnäoloa sun muita henkisiä harjoituksia ja tuntuu, että tästä on ollut iso apu ihan normi arjessa mutta myös tatteja popsiessa. Kun on oppinut hiljentämään mielen, siitä on ollut iso apu tattinousuissakin.
Suosittelen lämpimästi meditaation tmv. harjoittamista kaikille :blush:

3 tykkäystä
29

Todellakin! Meditaatio tai nykyslangilla “mindfullness” on aivan todella hyvä harjoitustapa keskittymiselle. Auttanut minua uniongelmien kanssa myös joihin adhd tekee omat vivahteensa.
Meditaatio ei ole dogmaattista joten mitään oppeja ei kannata seurata. Joitakin hengitystekniikoita ja niihin liittyviä mantroja kannattaa kyllä kokeilla.

30

Seuraan! Tähän haluaisin itsekin! Lääkitys on ja turruttaa tunteita! Suoritan, en elä. En saa yhteyttä kuten ennen, asiat joista olen nauttinut ei tuota enää samaa iloa. Robotti. Lopettanut ja aloittanut aina uudestaan.

31

Onko sulla concerta käytössä? Mulla on myös vuosia sitten diagnosoitu add ja concerta teki tuota samaa, sit sain vaihdettua Elvanseen pienimmällä mahdollisella annoksella. En silti tykkää lääkkeestä ja siihen on viharakkaussuhde, koska se auttaa niin hitosti mutta liian usein vaan ahdistaa.

Oon aika aistiyliherkkä ja voin samaistua Mettabhavanan trippauskokemukseen. Suihku saattaa tuntua raastavalta, silitys alkaa tuntua aika nopeastikin siltä kuin raastinrautaa vedettäisiin iholla. Sienet herkistää entisestään mun aisteja missä on omat hyvät puolensa - oon kokenut ihan jumalaista seksiä trippaillessa :drooling_face: mutta viimeksi tapahtui ikävä juttu. Mies silitteli mua ennen tripin alkua ja se oli tosi ihanaa, mutta sitten trippi alkoi ja “peak”. En pystynyt puhumaan ja pyytämään että lopettaisi silittämisen ja se oli aivan hirveetä, kun tuttuun tapaan se alkoi tuntua liialta. Ajatukset kulki kuin pikajuna, sain keskityttyä kuten aina tripissä ja ymmärsin ettei toinen pahalla vaan päinvastoin, mutta en saanut sanaa suusta. Jälkikäteen olin ihan hermoromahduksen partaalla ja laitoin jäätä iholle. Vitutus ja paska fiilis kesti useamman päivän ton jälkeen. Mut siinä opittiin, että jokainen trippi on erilainen ja että kaikenlainen aloitteenteko minkäänlaiseen asiaan pitää tulla trippaajalta itseltään.

Mutta kiehtovaa tuo sienten vaikutus keskittymiseen. Samoin hapon. Saan ajatukset kiinni.

1 tykkäys
32

Silitys kauhistus mullekin! Hiuksiin ei kans saa koskea. Rastat oli muuten ihanat (kuin juuret päästä :sweat_smile::heart_eyes:) mut kasvo liian painaviksi ja ihoa vasten karkeat.Täytyypä koittaa pienentää omaa annosta, samaa syön kun sä. Oon käyny läpi attentinia ja guanfasiinia (en kyllä edes tähän koskisi) lukuunottamatta kaikki. Yrittänyt olla ilmankin. Paras ois asua jossain metsän keskellä. Toi sun kokemus järkyttävä, pystyn samaistumaan. Tosta jää “jälki” jonka keho muistaa. Mulle käyny sitä sun tätä ja luottamus ihmisiin vähissä. Silti, kohtaamiset niitä joita janoan. Ettei kukaan tulisi liian lähelle. Tiedätkö mitä tarkotan?

1 tykkäys
33

Tiiän täysin! Sienet on saaneet mua avoimemmaksi ihmiseksi ja sit toki hyvä parisuhde ja hyvät ystävyyssuhteet. Mutta on tää pitkä tie oppia lapsuudessa saaduista käytösmalleista ja minä pärjään yksin-asenteesta pois.