Mulla on käytössä kourallinen päivittäisiä lääkkeitä, joista olen pitkään koittanut päästä eroon. Onko ao. mainittujen lääkkeiden osalta jtn huomioitavaa/yhteisvaikutusta sienten kanssa?
Yleinen ahdistus seurannut mukana n.20v.väliin masennusjaksoja. Terapiat, kymmenet eri asiantuntijat, hypnoosi, meditointi, jooga ym ym kokeiltu. Säännöllinen meditointi ja ehkä hyvälaatuinen cbdöljy auttaneet parhaiten.
Tarkoituksena siis päästä lääkkeistä eroon. Suuri mörkö kun “on pakko” ajaa “paha” opamox alas ja mieluiten muutkin. Tahtotila kova, sinnikkäästi koittanut kaikkea. N.1v ajan miettinyt sieniä ja alitajunnan kohtaamista. Haluaisin lisää ymmärrystä elämästä ja itsestäni. Oivalluksia. Pelottaa mahd psykoosi tms sienistä, siksi jäänyt vielä ajatuksen asteelle. Voi kumpa joku minua näissä asioissa viisaampi osaisi auttaa. Haluaisin vaan perusonnellisuutta ja sitä, että joka vitun päivä ei ahdistaisi.
Olen ns tolkun ihminen, nelikymppinen perheellinen vakitöissä käyvä mies.
Kiitos jo etukäteen🙏
Edit. Jos tämä on väärässä kohdassa/on jo ketju näille niin vapaasti saa siirtää tämän oikeaan paikkaan.
Tuossa ainakin nuo bentsot ja tuo ketipinor, eli antipsykootit taitaa jo aika hyvin blokata sienien vaikutuksia? CBD:stä taas ei oo niin varmaa tietoa…
Oletko koskaan kokeillut jättää noita pois muutamaksi päiväksi? Jos et niin en ainakaan suosittele testaamaan moista sienireissu päämääräänä. Siinä kaivaa vaan verta nenästään. Lapiolla. Osa noista on sen kaltaisia lääkkeitä jotka olisi hyvä lopettaa pikkuhiljaa ja pidempiaikaisen käytön jälkeen ottaa aikansa ennenkuin lääkeaineet metabolisoituvat kokonaan elimistöstä pois puhumattakaan siitä millainen shokki se on aivokemiatasapainolle kun moinen kemikaalikoktail yhtäkkiä jääkin saamatta.
Kiitos vastauksesta. Olen kokeillut jättää näitä pois tai vähentämään hiljalleen. Pregobalinista olen ollut n. 1kk erossa, se onnistuu. Samoin venlaflaxinin vähentäminen. Ketipinoria en ole pariin viikkoon tarvinnut. Opamox onkin sitten toinen juttu. Alasajosuunnitelma psykiatrin kanssa meneillään. Joskus se onnistuu paremmin, joskus huonommin. Ymmärrän nämä kemikaalien myllerryksen aivoille. En haluaisi käyttää mitään lääkettä. Mutta asia ei ole niin mustavalkoinen. Sinnikkäästi olen kokeillut lukemattomia asioita ja hoitoja, etten tarvitsisi lääkkeitä. Häpeän itseäni aina, kun helpotan oloa lääkityksellä. Selittämätön ahdistus on vainonnut yli puolet elämästäni, enkä yksinkertaisesti ole keksinyt tähän syytä/hoitomuotoa. Siksi kysyin tätä. Eli mahdollisuutta sienien avulla päästä eroon lääkkeistä ymmärtämällä syyn, mikä ahdistaa ja niillä oivalluksilla kohti lääkkeetöntä elämää. En halua sieniltä huvimatkaa vaan oivalluksia lääkintämielessä ja elämäniloni -ja laatuni parantamiseksi.
Mitä mieltä mikrodoseilusta (n. 0.1g), kun esim. Opamox ja ketipinor tauolla? Siksi kysymykseni, koska itsellä ei ole tarpeeksi tietoa.
Alasajosuunnitelma kuulostaa hyvältä. Ymmärrän yskän ja tuskan osittain oman ja ystäväpiirin kokemusten kautta.
Tuo “sienien avulla saavuuttaa X tai päästä eroon Z:sta” on aina vähän jännä konsepti. Ymmärrän tuonkin näkökulman jälleen hyvin myös omasta kokemuksesta, mutta homma ei tunnu toimivan siten. Jos nyt jotain kehtaisin ehdottaa niin ota nämä kaksi asiaa erikseen toisistaan. Käsittele tuo lääkehomma erikseen ja etene alasajosuunnitelman mukaan. Toki voidaan saivarrella että reissuille olisi hyvä olla jokin intentio. Mutta noin tarkka ja konkreettinen intentio psykedeelikontekstissa ei IMHO toimi kovin hyvin.
Ja tosiaan, kunhan aivokemiat tasapainottuu niin testaa sitte niitä sieniä.
Ei sillä, onhan nämä “ihmeparantumiset” mahdollisia psykedeelikokemuksen jälkeen erilaisten asioiden suhteen varmasti, mutta näin mutulla vertaisin semmosen mahdollisuutta lottovoittoon tjsp. Tai sitten häätyy olla tosiaan jotain kunnollista psykedeeliterapiaa.
Tuossa mikrottelussa on vähän sama ongelma. Jos lääkkeet sotkee vaikutusta niin vähentäähän se hyötyjä.
Itse tuossa tilanteessa kokeilisin päästä muista lääkkeistä ensin eroon mahdollisimman pitkälle suhteellisen lyhyellä aikavälillä siten ettei kemiallinen tasapaino järkkyisi liian pahasti ja sen jälkeen varovainen testaus suurehkolla mikrodosella jotta näkisi mahdolliset ongelmalliset ristivaikutukset jäljelle jäävien lääkkeiden kanssa. Ja jos mitään vakavaa ei ilmaannu niin sitten noin reilun 1 gramman annos kuivattua cubensista tai vajaan gramman annos kuivattuja silokkeja meditoinnin merkeissä mielellään vielä luonnon äärellä rauhallisella paikalla jos mahdollista. Jos tämä sujuu ilman suurempia ongelmia niin parin viikon päästä uusi testaus parin gramman annoksella. Ja miettisin siitä sitten eteenpäin.
Nyt pitää kysyy, et paljon on suurehko microdose? Vähän ristiriitaista, mut eikös nuo välimallin annokset voi saada vähän ikäviä tuntemuksia aikaan, koska voi olla vähän vaikeempaa päästää irti. Siis pari kertaa käynyt just näin, et mieli seikkailee ikäänkuin vähän tripillä, mutta annos ei vie kuitenkaan syvemmälle. Ja sit vaikutus oli kuitenki voimakkaampi, kuin normaalit microdosen vaikutukset, jolloin pystyy toimimaan normaalisti.
Ja tuosta tripistä ja intentiosta, niin aikalailla viisainta varmaan just heittää kaikki toiveet ja kysymykset ennen matkaa pois, koska niihin ei välttämättä tule saamaan vastauksia, ja antaa matkan vaan viedä? Kuitenkin jos pääsee työstämään sitä asiaa, niin siinä sienet voi olla todellakin toimiva työkalu. Ja eiköhän ihan kaikilla ole asioita, mitä haluis käsitellä läpi.
Itsehän saa keskenään hölmöillä ihan miten haluaa, mutta vaikuttaa aika vähän perkeleen epäasialliselta ja vaaralliseltakin lähteä suosittelemaan tuollaisia juttuja vieraille ihmisille. Etenkin, kun luultavasti tässäkin tapauksessa melko laaja lääkekirjo on määrätty tarkoitusta varten.
Alasajosuunnitelmat on syytä tehdä lääkärin kanssa ja pienentää annoksia riittävän pitkällä aikavälillä, eikä kuunnella jonkun satunnaisen internetihmisen juttuja anonyymillä sienifoorumilla. Kuten ruoja tuossa jo aiemmin ansiokkaasti avasi, ei psykedeeleiltä oikein voi tai kannatakaan odottaa yhtään mitään, etenkään mitään elämän kertaheitolla mullistavia suuria oivalluksia.
Lääkäreiltä saatava apu on hiukan kyseenalaista koska he lähtökohtaisesti ovat lähteneet annostelemaan potilaitaan tällaisilla aineilla jotka vain pahentavat tilannetta pitemmän päälle. Alasajosuunnitelman voi tietysti luoda lääkärinsä kanssa jos tuntuu ettei itse sitä kykene tekemään riittävän turvallisesti. Psykedeeleiltä ei varsinaisesti kannata odottaa yhtään mitään, mutta kuitenkin niiden on havaittu parantavan ison kirjon mielenterveydellisiä ongelmia siinä missä lääkärien kirjoittamat reseptilääkkeet eivät tee näille todellisuudessa yhtikäs mitään. Ja näitä parannuksiahan psykedeelit saattavat joskus tehdä juurikin kertaheitolla, mutta sehän on aivan tapauskohtaista. Aivan oikeassa olet ettei kannata kuunnella netin foorumien kirjoituksia liian vakavasti. Niinkuin ei yleensäkään, oli kyse foorumista tai kasvotusten käytävästä keskustelusta. Sama pätee myös lääkäreihin. Kaikkiin ihmisiin kannattaa suhtautua varauksella. Parasta järkeillä asiat itse huolella. Jos Naaliposti on nyt päätynyt elämässään kuitenkin tilanteeseen jossa haluaa kokeilla sieniä kun mikään muu ei auta, niin yllä mainittu keino olisi se mitä itse tekisin vastaavassa tilanteessa. Järkeile itse paras keinosi. Pointtina tuossa omassani oli lähestyminen ensin pienellä annoksella ja jos näyttää hyvältä niin sen jälkeen annoksen suurentaminen.
Suurehko mikrodose? Tarkoitan sellaista annosta jonka vaikutuksen juuri ja juuri havaitsee.
Kiitos vastauksista. Nämä auttoivat ymmärrämään mietintöjäni psykedeelejä kohtaan, varsinkin kun niistä ei ole kokemusta. Tosiaan moninainen lääkitykseni on alunperin ajateltu siten, että selittämättömän ahdistuksen, paniikin ja pahan olon saisi hallintaan. Matka on ollut pitkä. Ja kuten aiemmin sanoin, en haluaisi syödä mitään lääkettä. Esim opamoxin ja ranoprinin kanssa selvisin töissä ja elämässä n. 15v ilman isompia ongelmia. Sitten kokeiltiin snri ym lisänä kun olo paheni. Olen käynyt 3v kelan terapian, ottanut useita tunteja eri asiantuntijoiden erilaisia terapioita, meditoin päivittäin, käynyt hypnoosihoidot ym. Haluaisin vain elää ns normaalia elämää! Ilman lääkkeitä. Ja siksi lopettamissuunnitelma onkin. Kuten moni tietää, lopetus ei aina ole maailman helpointa mutta sitkeästi jatkan enkä lannistu. Olen vastuullinen ja todella tolkun ihminen, en hyppää tuntemattomaan ennen perusteellista selvitystä ja omaa tarkkaa harkintaa objektiivisesti. Kuitenkin olen avoin kaikelle. Ja siksi olen valmis kokeilemaan lähes mitä tahansa, jonka avulla pääsisin kourallisesta päivittäisitä pillereistä eroon. Uskon ja toivon että useimmat teistä ymmärtävät epätoivoni. En kuitenkaan koskaan tule luovuttamaan etsiessäni oivallusta ja punaista lankaa eheytymiseen ja onnellisuuteen. Pirun vaikeaa, mutta olen taistelija
Tuosta cbd:stä pitää kysyä, kun sitä on tuotu vähän joka paikassa esille, että ei se näytä ihan niin tehokasta olevan, mitä annetaan ymmärtää?
Siis jos on ketipinoriakin nukahtamiseen, ja cbd:lläkin mainostetaan olevan ahdistusta poistavia ominaisuuksia, ja se ois lisäksi antipsykoottinen. Ja jos joku on kokeillut ihan pelkiltään cbd:tä sienien kanssa, niin ois mielenkintoista kuulla, et onko näillä jotain ristivaikutuksia.
Ja suuresta microdosesta sen verran, että siinä vissiin riittää ihan juuri ja juuri havaittavat pienetkin aistivääristymät, ilman ajatusten kulun muuttumista?
Ja aiemmin kun tullu esille, että psilosybiini voi olla hyvä työkalu joidenkin asioiden käsittelyyn, mutta toisaalta onko parempi käsitellä joku asia ensin läpi ennen trippiä?
Helou ajattelin että olisi ehkä hyvä aika trippailla tarkoituksena vaan hoitaa pääkoppaa lopetin muutama kk sitten korvaushoidot bentsot ja muita lääkkeitä mutta vielä menee kyseiset lääkkeet ja vitamiini valmisteet olisi mukava jos joku viisaampi osaisi vastata onko näistä vaikutuksia psilosybiinin kanssa
Omega möller tupla 3x(aamuisin) magnesium 375mg (aamuisin)
Berocca (aamuisin)
Propral 40mg (aamuin illoin)
Atarax 2x25mg (iltaisin)
Melatonin 5mgx2 (iltaisin)
Pari krt ottanut 1.6g (kuivapaino) suippua. On ollut huikeita reissuja. Set&setting kuntoon, harkittuja matkoja ja kummallekin tripille mieleen 1-2 pääteemaa ylös mitä olen aikonut käsitellä. Toisaalta mieli täysin avoin että antaa mennä ja otan vastaan mitä sienet haluavat kertoa. Paljon yllättävä oivalluksia ja kysymyksiä, miten voisin olla parempi versio itselleni. Ekalla kerralla mörköjäkin tuli eteeen, kuuluu asiaan. Silloin en vielä uskaltanut päästää niitä tarpeeksi lähelle. Tokalla kerralla halusin rohkeasti kohdata niitä. Reissua pystyn tuolla määrällä “hallitsemaan” sopivissa määrin, eli jos joku alkaa olla mielestäni liian epämukavaa niin keskityn muualle. Juuri sopiva annos minulle. Kirjailin ajatuksia ja päähän pamahtaneita kysymyksiä ylös ja käsittelin niitä selvänä myöhemmin. Päivittäinen ahdistus hävisi n. 1kk ajaksi molemmilla kerroilla. Tokalla tripillä halusin kohdata mörköni ja näin vision, miten lääkemörkö ja ahdistus-örkki olivatkin minua pienenpiä mustia möykkyjä ja itse olin valtavan iso ja vahva niihin verrattuna. Ne olivat alapuolellani ja isolla kultaisella miekalla rusikoin ne palasiksi. Hehkuttelin tuota asetelmaa katsomalla tapahtumaa eri kuvakulmista ennen lopullista kuoliniskua niille. Välillä puhdistavaa itkua ja välillä lähes euforiaa. Komeat visuaalit tietyssä kohdin trippejä.
Paljon jää kertomatta, mutta molemmat reissut todella antoisia ja hoitavia. Matka on vielä kesken mutta olen oppinut paljon lisää armeliaisuutta ja myötätuntoa itseäni kohtaan. En trippaile viihteen vuoksi, koen ne terapiaksi silloin kuin aika on sopiva. Jos olen ajatellut jtn päivää tripille mutta sinä päivänä ei tunnukaan sille niin silloin ei ole oikea päivä. Luotan intuitioon ja omaan fiilikseen. Rankkoja matkoja henkisesti mutta minulla on näistä vähäisistä kokemuksista vain hyvää sanottavaa. Tämä “hoitomuoto” sopii mulle vaikkei joka asiassa olekaan vielä läpimurtoa tapahtunut. Olen saanut isoja askelia eteenpäin itsessäni parantymisen tiellä ja se on juuri hyvä. Matka jatkuu.
