Viesti yhdistettiin ketjuun: Psilosybiinisienet ja ADHD
Vähän taustaa ennen varsinaista kysymystä:
Minulla on käytössä kaksi mielialalääkettä (bupropioni ja agomelatiini), ja olen nyt viidesti trippaillut kuivatuilla cubensiksilla. (Ekalla otin 1,2 g, muilla 1,8 g.) Kaks ekaa trippiä oli aika voimakkaita, ja ennen niitä pidin taukoa näistä em. lääkkeistä muistaakseni vain yhden annoksen verran. Tokalla tripillä menetin kontrollin kehooni täysin, ja se tärisi ja hytkyi melkein koko tripin ajan, enkä kyennyt käymään vessassa ilman kantoapua, kun en pystynyt omin avuin kävelemään. Arvelin sen johtuneen agomelatiinista.
Kolmen viimisimmän tripin kohdalla pidin edeltävästi 3-4 päivää taukoa mt-lääkkeistä. Nämä tripit olivat hyvin laimeat, ja minulla oli jopa todella tylsää. Niin tylsää, että se oli suorastaan kivuliasta. Edes musiikki ei juurikaan herättänyt tunteita, ja sekin kuulosti tylsältä, lähes ärsyttävältä. (Tähän tosin auttoi vähän, kun vaihtoi musiikin Shpongleen.)
Olen ymmärtänyt, että mt-lääkkeet laimentaisivat sienien vaikutusta, mutta näitten omien kokemuksieni perusteella vaikuttaisi melkein päinvastaiselta. Minusta on tuntunut, että lääketauon takia minun mielestäni/ajatuksistani on puuttunut “liukaste”, ja ajatukset eivät ole liikkuneet vapaasti ja sujuvasti, kuten kahdella ekalla kerralla.
Vaikea uskoa, että minulla olisi toleranssikaan kasvanut, koska trippien välillä on aina ollut 4-5 viikkoa. Ymmärtääkseni kaksi viikkoa pitäisi riittää laskemaan toleranssit nollille.
Onko täällä kellään siis näkemystä siitä, että voiko tuo lääketauko vaikuttaa noin, vai kontrolloinko minä vain niin vahvasti mieltäni, että se on siksi niin “jumissa” ja “kitkainen”? Tuo tokalla tripillä kokemani kontrollin menetys meinasi alkuun olla pelottavaa, mutta suht äkkiä olin asian kanssa sujut, enkä panikoitunut siitä, joten luulisin, ettei siitä jäänyt mitään kammoa ja syytä yrittää kontrolloida mielenliikkeitä.
Seuraavalle tripille ajattelin nostaa annostusta 2-2,5 grammaan, ja jättää bupropioni vain trippiaamuna ottamatta. Agomelatiinista aion pitää taas sen 3-4 päivää taukoa.
Tämä on kyllä perin mielenkiintoista.
Agomelatiini on melatoniinireseptorivaikutteisuutensa lisäksi myös 5-HT2C-antagonisti. Psilosybiini taasen on 5-HT2A-agonisti.
5‑HT2A- ja 5‑HT2C-reseptorit ovat molemmat serotoniinireseptoreita, joiden toiminta on tietyiltä osin vastakkaista:
5‑HT2A-agonistit lisäävät pyramidaalineuronien aktiivisuutta, mikä levittää eksitaatiota laajoihin kortikaalisiin verkostoihin ja muodostaa psykedeelisten kokemusten neurofysiologisen perustan.
5‑HT2C-reseptoreita taas esiintyy runsaasti GABAergisissa interneuroneissa prefrontaalikorteksissa ja limbisen järjestelmän alueilla. Näiden aktivaatio lisää aivojen “pääasiallisen jarrun” GABA:n vapautumista, mikä hillitsee pyramidaalineuronien eksitaatiota. Lisäksi 5-HT2C-aktivaatio myös hillitsee dopamiinin vapautumista mm. mesolimbisessä järjestelmässä.
Useimmat psykedeeliset aineet - mukaanlukien psilosybiini - aktivoivat myös jonkin verran 5-HT2C-reseptoria.
Koska agomelatiini salpaa 5-HT2C:n toiminnan, se saattaisi siis poistaa käytöstä sen “jarrun,” joka normaalisti rajoittaa jonkin verran psilosybiinikokemuksen iskevyyttä.
Kiitos vastauksesta! Minulla tosin on vähän hankaluuksia ymmärtää sitä, kun en ole perehtynyt neurofysiologiaan saatikka sen termistöön. 
Ehdotatko siis, että agomelatiini buustaisi sienien vaikutusta? Ja mikäli näin on, tarkoittaisiko se mahdollisesti sitä, että minä kuuluisin niihin ihmisiin, jotka tarvitsevat tavallista isomman annoksen psilosybiiniä kunnon tripin aikaansaamiseksi? (Jos siis olisin tilanteessa, jossa minulla ei olisi mt-lääkitystä ollenkaan.)
Muistin juuri, että noiden kahden ekan tripin aikaan minun agomelatiiniannostus oli tuplat verrattuna noiden jälkimmäisten trippien aikaan. Puolitin annostuksen, kun koin, etten tarvitse niin isoa annosta enää.
Joo, pidän tuota yhtenä mahdollisuutena ja tämän vuoksi kirjasinkin tuohon aiempaan viestiin ajatuksiani siitä, että miksi näin voisi olla.
En kuitenkaan osaa sanoa, että onko tämä kokemusten intensiteettiä koskevien eroavaisuuksien taustalla. En ole vielä löytänyt viitteitä siitä, että tällaista vaihtoehtoa olisi kunnolla tutkittu tai edes asiantuntijoiden keskuudessa kovin pitkälle pohdittu. Mutta lupaan kysyä asiaa, kun seuraavan kerran olen jonkun oikean neurofysiologian asiantuntijan kanssa keskusteluyhteydessä. 
Agomelatiinin puoliintumisaika on tavanomaisesti noin tunnin luokkaa, joten kyse on hyvin nopeasti poistuvasta lääkeaineesta. Et kertonut viestissäsi tavanomaisesta (reseptin mukaisesta) annostelutiheydestä. Ilmeisesti agomelatiinia syödään useimmiten iltaisin, mutta lääkemääräyksissä on vaihtelua käyttötarkoituksen mukaan - miten on sinun tapauksessasi?
Kuten totesit, toleranssi ei tuolla annostelutiheydellä tule kyseeseen. Toki voi olla “psyykkistä toleranssia” eli tottumusta psykedeelien vaikutuksiin. Kokemuksesta voin sanoa, että trippailu kuukausittain ei tunnu yhtä jännältä kuin ne ensikerrat - tai myöhemmät kokemukset puolen vuoden tai vuoden välein.
Lisäksi, sienten itiöemien välillä on vaikuttavien aineiden osalta hyvinkin suuria pitoisuuseroja (pienikokoiset itiöemät useimmiten sisältävät suhteessa suuremman määrän vaikuttavia aineita), joten mikäli et standardoinut annoksia mitenkään (sienten hienontaminen pulveriksi on hyväksi todettu keino), niin nuo eroavaisuudet vaikutusten voimakkuudessa voivat mennä pelkästään sen piikkiin.
Bupropioni myös laskee (annosriippuvaisesti) kouristuskynnystä ihan mainittavasti, eikä olisi ensimmäinen kerta, kun se aiheuttaa yhdessä jonkun muun aineen kanssa arvaamattomia sivuvaikutuksia. Sen puoliintumisaika on myös huomattavasti pidempi (20 tunnin luokkaa) joten aineen täydelliseen poistumiseen menee useita vuorokausia.