Pieleen meni ja pahasti tavallaan. Entisellä palstalla varoiteltiin koska on tila jota kutsutaan skitsoaffektiiviseksi oireyhtymäksi. Tiesin kyllä siis riskit. Vai menikö se pieleen sittenkään?
Sain muistaakseni useamman gramman Golden Teacheria. Olimme kaikki nejä tyyppiä ikävä kyllä myös alkoholin vaikutuksen alaisia. Ja tyypit? No, ei hyviä alkuunkaan.
Otimme sitten. Taisin ottaa kaksi kuivattua. Aikaa meni ja aloimme toteamaan ettei pelaa. Yksi kaveri sanoi että vähän huono olo ja lähti kotiin. Myös muut lopulta.
Sitten pimeni. Heräsin sohvalta seuraavana aamuna ja ajattelin että se siitä. Mutta pari viikkoa myöhemmin yksi naapurini kertoi että oli käynyt katsomassa miten voin. Tästä ei sitten ole mitään muistikuvia. Olin avannut oven hiestä läpimärkänä ja menin saman tien takaisin sohvalle ja olin sammunut siihen ja jatkanut unta (Trippailua?).
Mutta sitten se outo juttu tässä. Tuo oli heinäkuun loppua kun tuo tapahtui. Kymmeniä vuosia aina elokuun lopussa iltojen hämärtyessä alkoi syysmasennus, ja todella syvä. Saattoi kestää yli puoli vuotta ja voin vakuuttaa että silloin käveltiin läpi infernon. En toivo enkä halua kenenkään kokevan sitä ikinä. Kokemus on tietenkin subjektiivinen. En siis tiedä miten kukin kokee todella syvän masennuksen ja ahdistuksen.
No, odotin masennusta. Sitä ei tullut ikinä. Eikä ikinä tähän päivään asti. Oliko se syksy 2021? En oikein muista. En tiedä afterglowsta yhtään mitään. Mutta siihenkö se loppui? Hikoilin ja trippailin ja kävin jotain läpi mitä en edes tiedä.
En ole sen jälkeen koittanut. Normaalia alakuloisuutta on tietenkin kuten muillakin ihmisillä. Kuuluu ihmisluontoon kuin yö ja päivä.
Saa esittää kommenteja ja mielipiteitä. Olisin kiinnostunut. Ja muuten en käytä mitään nautintoainetta huvikseni. Niillä on aina funktio.