Psilosybiiniä koskevat tutkimusjulkaisut

Arkistoituja tutkimusjulkaisuja: https://psilosybiini.info/paperit

Viestiketju vanhalla foorumilla: Taikasieniä ja psilosybiiniä koskevat tutkimusjulkaisut

Pari vuotta sitten saksalainen tutkijaryhmä analysoi eri lajeja edustavia psilosybiinisieniä ja löysi niistä beetakarboliineja:

Simultaneous Production of Psilocybin and a Cocktail of β‐Carboline Monoamine Oxidase Inhibitors in “Magic” Mushrooms (Blei et al., 2020)

Madonlakkilajien Psilocybe cubensis, P. mexicana, P. cyanescens ja P. semilanceata nähtiin tuottavan vaihtelevassa suhteessa harmaania ja harmiinia sekä liutaa muita beetakarboliineja.

Harmaani ja harmiini luetaan MAO-estäjävaikutteisiksi harmala-alkaloideiksi. Niitä esiintyy mm. Banisteriopsis caapi -liaanissa ja Peganum harmalassa, joita hyödynnetään ayahuascan kaltaisten keitosten osana. MAO-estäjät mahdollistavat dimetyylitryptamiinin (N,N-DMT) oraalisen annostelun ja ne voimistavat tryptamiinien vaikutuksia. Harmala-alkaloideja esiintyy vähäisiä määriä myös kahvissa ja tupakansavussa.

Muita havaittuja beetakarboliineja olivat mm. harmoli, norharmaani, perlolyriini ja kaksi erityyppistä kordysiniiniä. Näistä myös harmoli ja norharmaani lukeutuvat harmala-alkaloideihin. Kordysiniinejä on aiemmin havaittu loisikoista (Cordyceps). Perlolyriiniä syntyy tryptofaanista Maillard-reaktion seurauksena.

Tutkijaryhmä tarkasteli beetakarboliinien tuotantoa sienissä syöttämällä isotooppimerkittyä tryptofaania P. mexicanan kasvualustaan. Tämä jätti jälkensä havaittaviin beetakarboliineihin, joten niiden nähtiin syntyvän sienten omissa biosynteesiväylissä.

Tutkijaryhmä kvantifioi pitoisuuksia kahdesta lajista. Sekä P. cubensiksessa että P. mexicanassa harmaanin ja harmiinin pitoisuudet olivat enimmillään vain muutamia kymmeniä mikrogrammoja grammaa kuivapainoa kohden. Kun harmala-alkaloideja hyödynnetään MAO-estäjänä, niitä tavallisesti annostellaan kymmeniä milligrammoja.

Tutkijat toivovat jatkotutkimusten selvittävän, onko näiden beetakarboliinien läsnäololla käytännön vaikutusta sienten farmakologiseen vaikutusprofiiliin.

Psychedelic Science Review -julkaisu palkitsi vuonna 2020 tutkimuksen tekijät parhaasta psykedeelien ja luonnon yhteyttä kartoittaneesta tutkimuksesta.


Tänä vuonna julkaistu tutkimus selvitti madonlakkilajien aineenvaihdunnan geneettistä pohjaa:

Genetic Survey of Psilocybe Natural Products (Dörner et al., 2022)

Tutkijat tarkastelivat viiden madonlakkilajin (P. azurescens, P. cubensis, P. cyanescens, P. mexicana ja P. serbica) perimää.

Analyysissä paljastui geneettisiä tekijöitä, jotka viittasivat kapasiteettiin synnyttää aineenvaihduntatuotteita, joita ei oltu aiemmin tunnistettu näistä lajeista.

P. cyanescens ja P. mexicana ovat aeruginaskiinia tuottavia lajeja. Tutkijat varmensivat aeruginaskiinin läsnäolon kemiallisella analyysillä. Aeruginaskiinia havaittiin myös P. cubensiksesta, aiempien tulosten mukaisesti.

Lisäksi madonlakit tuottavat mm. lumikromia ja verpakamidi A:ta – sekä mahdollisesti myös bioaktiivisia seskviterpeenejä, mutta näiden osalta tarvitaan tarkempia jatkotutkimuksia.

Analyysit myös varmensivat jälleen norharmaanin, harmaanin ja (nimeämättömän) harmolin isomeerin läsnäolon.

2 tykkäystä

Percentage of Heavy Drinking Days Following Psilocybin-Assisted Psychotherapy vs Placebo in the Treatment of Adult Patients With Alcohol Use Disorder (Bogenschutz et al., 2022)

Tutkimuksessa alkoholin ongelmakäyttäjille (n = 93) annettiin psykoterapian yhteydessä joko psilosybiiniä tai aktiivista plaseboa. Tämän jälkeen koehenkilöiden juomiskäyttäytymistä seurattiin 32 viikon ajanjaksolla.

Psilosybiiniä saaneella ryhmällä rajua juomista sisältäneiden päivien määrä väheni 83 prosenttia, kun vastaavasti plaseboa saaneiden juomispäivät vähenivät 51 prosenttia. Psilosybiiniä saaneella ryhmällä myös alkoholiannosten kokonaismäärä oli vähäisempi.

48 prosenttia psilosybiiniä saaneista lopetti juomisen kokonaan. Lopettaneiden määrä oli kaksinkertainen plaseboryhmän jäseniin nähden.

Haittavaikutuksia raportoitiin enemmän psilosybiiniä saaneella ryhmällä, mutta vakavia haittoja ainoastaan plaseboryhmällä. Psilosybiiniryhmän jäsenet kokivat useammin pahoinvointia ja ahdistusta.

43 prosenttia psilosybiiniä saaneista kärsi ohimenevästä päänsärystä. Psilosybiinikokemusta seuraava päänsärky on hyvin tunnettu, yleinen ja useimmiten harmiton haittavaikutus (Johnson et al., 2011).

Tutkimukseen osallistuneiden keskimääräinen ikä oli 45,8 vuotta ja he olivat olleet alkoholiriippuvaisia keskimäärin 14,2 vuoden ajan.

Alkoholiriippuvaisuus on vakava sairaus, joka aiheuttaa terveysvaurioita ja akuutteja vieroitusoireita, jotka usein vaativat terveydenhoidon tukea! Psilosybiini voi madaltaa kouristuskynnystä, joten sen käyttäminen vieroittautumisvaiheessa saattaa olla terveydelle vaarallista, eikä sitä tulisi käyttää vaihtoehtona tavanomaiselle lääkehoidolle. Lisäksi erityisesti pitkään juoneilla tavataan usein B1-vitamiinin puutostilaa, joka on tarpeellista korjata lyhyellä aikataululla.

2 tykkäystä