Tiedämme että psilosybiinistä voi saada apua esimerkiksi pakko-oireiseen häiriöön. Tutkimuksia on meneillään alkoholismin osalta. Minua kiinnostaisi kuulla mitä sinä olet oppinut tai mistä sinä olet parantunut.
Oletko parantunut huonoista käytösmalleista kuten alkoholismista. Oletko oppinut miksi pomosi on kusipää. Vai oletko kenties oppinut että todellisuus ei ole sitä miltä näyttää.
Nyt kun katselen itse taaksepäin. Huomaan että on ollut hetkellisiä oivalluksia. Ehkä voisi kutsua näitä solmukohdiksi mitkä ovat avautuneet ja unohtuneet. Suurin löytö lienee se että koen olevani enemmän oma itseni. Olen löytänyt harrastuksen. Vaikkakin se tekee minusta yksinäisemmän. Yksin omissa puuhissa oleilu on kuitenkin pieni hinta siitä että on enemmän oma itsensä.
On rauhaisaa kulkea luonnossa, on rauhaisaa hallusinoida sohvalla.
Olen pystynyt käsittelemään traumaa, johon muuten on ollut vaikeaa päästä käsiksi. Koin asian toisen osapuolen näkökulmasta tunnetasolla ja se auttoi itseäni ymmärtämään toisen henkilön ratkaisuja. Tämä taas vähensi omaa katkeruuden tunnetta ja toisen syyllistämistä. Itselleni tämä oli merkittävä ja eheyttävä kokemus.
Olen kokenut hyvin syvää rauhallisuutta (tunne että aika on pysähtynyt tai olen jotenkin hetkeksi päässyt sivuun tapahtumien virrasta) ja ymmärtänyt että tässä hetkessä voi olla ja levätä. Kokemus oli hyvin terapeuttinen. Huvittavaa oli, että sen synnytti vahingossa valittu rauhallinen youtube-kappale, josta oli miksattu tunnin loop. Itse ihmettelin, että kuinka voi neljän minuutin kappale vaan jatkua ja jatkua.
Aika yllättävää oli kun tupakanhimo katosi yhden matkan jälkeen. En ollut pyrkinyt tähän mitenkään tietoisesti, enkä osaa paikallistaa, mistä tämä johtui. En edes aluksi uskonut, että himo voisi noin vaan kadota, mutta kuukauden päästä oli uskottava. Siihen loppui vuosien tupakointi ja hyvä niin. Enää en siihen koukkuun aio palata, kun itselläni ei satunnaistupakointi onnistunut.
1-2,5g suippumadonlakkeja on ollut annoksena matkoilla, enkä ole kokenut tarvetta isompiin määriin. Ja melko harvakseltaan, ehkä kerran pari vuodessa, välissä vuosien taukoja kun ei ole kokenut tarvetta tai mielenkiintoa trippailuun.
Kiitos rohkeasta tekstistäsi @uhu. Ajattelin ettei kukaan uskalla kirjoittaa mitään. Sinä sivuutitkin kahta mainitsemaani asiaa. Olet saanut uutta näkökulmaa toisen toimintaan, sekä vapautunut vanhasta toimintamallista.
Nämä ovatkin haastavia asioita meille ihmisille. Riippuvuudet ovat epäilemättä yksi suurimmista ongelmistamme. Toinen tarvitsee pussin karkkia iltaisin. Yksi katselee pornoa. Joku tarvitsee ilta kaljat. Alkuun se voi olla mukavaa, mutta kun aika kuluu, saattaa se alkaa syömään vähintään itsetuntoa ellei kehoa tuhoa. Siinäpä sitä sitten ollaan, “taas minä vaan tätä”. Kaikki aikuiset tietävät tämän, ja tämä onkin miljoonan dollarin kysymys.
On olemassa ihmisiä jotka kykenevät elämään spartalaista elämäntyyliä ja päättämään lähes kaikista toimistaan impulssien yläpuolella. Jos mietiskellään vaikka tupakointia, mikä on hyvä esimerkki, koska se aiheuttaa fyysisiä vaivoja. Mitäpä jos menisikin flunssassa korjaamaan flunssan pahaa oloa tupakalla, ei käy järkeen. Miksi sitten tupakan vieroitusoireissa ihminen menee korjaamaan oloaan tupakalla. Eipä tämäkään käy järkeen, parasta olisi vain mennä sänkyyn ja odotella että paha olo lievittyy, kuten flunssassa. Tämä mindset, tai työkalupakki, ei ole kuitenkaan keskiverto ihmisen matkassa. Sienillä voidaan vähän tönäistä sinne suuntaan että mene vaan sänkyyn korjaamaan pahaa oloasi. Eikö olisikin hienoa jos suomessa ratkaistaisiin tämä miljoonan dollarin kysymys.
Entäpä empatia terapiaa sienillä. 0,5g suippumadonlakkia naamaan ja raavas mies itkeä tihrustaa kun vaimo olisi edellisenä iltana selvästi tarvinnut halauksen ja huomiota. Seuraavana iltana ei mies möllötäkään sohvalla vaan menee juttelemaan vaimolleen. Ja molempien elämästä tulee parempaan vaikka vain toinen käy seremonioilla. Mihin muuallekin tätä voi soveltaa.
Ei mikään ihmelääke, mutta tiettyihin tilanteisiin tarkka ja laaja alaisesti hyvinvointia kehittävä.
Tässä oli jo hienoja pointteja ja informaatiota. Tuntuu että monella menee ohi sienien terapeuttinen ja “oikea” tarkoitus. Henkilökohtaisesti sienet pelastivat mut varmalta kuolemalta. Synteettiset substanssit ja alkoholi vaikuttivat jokapäiväiseen elämään 3-4 vuoden ajan kunnes täysin vahingossa löysin tien luonnolliseen elämään sienien kautta. Psilosybiinin avulla pystyy näkemään tappavien substanssien läpi mikä on aivan uskomatonta. Tätä kaikkea ei voi selittää, se täytyy kokea.
Ovia on tullut avattua ehkä liikaakin, mutta uskon että henkinen kasvu ja terveys on kaikki kaikessa. Sienet sopii tähän yhtälöön täydellisesti.
Ja tästä todellisuudesta, jokainen piirtää itse oman maailmansa ympärilleen. Moni ei tiedä että kaikki on itsestä kiinni. Sienet auttaa ymmärtään tämän ja rakentamaan uusia ajatuksia tulevaisuuden ja itsensä ympärille.
Itse olen kokenut sienien antaneen mahdollisuuden rakentaa omat ajatukset ja maailmankuvan kokonaan uudestaan alusta asti. Tämäkin uskomatonta. Ei ole yhtä totuutta, meillä on kaikki.
Me synnyttiin luontoon vaikka maailman meno ei näytä siltä. Vietänkin suurimaan osan ajastani luonnossa jumalan tarjoamassa rauhassa. Eletään ihmeellisiä aikoja
Annostelin kukkurallisen puuterinomaista suippumadonlakkia teelusikalle. Ajattelin että tämä ei vaikuta voimakkaasti, mutta olin väärässä.
Jos oikein muistan niin yritin keksiä mikä esine oli se esine mihin lampunhenki oli vangittu. Että sitten voisin taas vangita sen sinne.
Epäilen että lampunhenki on edelleen vapaana jossain täällä.
Löysin vanhoja kirjoituksia missä kerrottiin mm. seuraavaa:
-Käytä yksi toiveistasi siihen että toivot lampunhengen takaisin lamppuun
-Uhkaa lampunhenkeä että rikot lampun jos se ei mene takaisin sinne
.
.
.
Arvelin itse että kyseessä oli juuri n. +3g annos.
Voisin kertoa lyhyesti mitä matkalta jäi käteen ja miten selviytyä tällaiselta matkalta. Minulla sattuu olemaan eräs 100 vuotta vanha henkinen kirja. Otin tämän kirjan varovasti pöydälle ja aloin selailemaan sitä. Tämä kirja on viettänyt vuotensa unohdettuna ja haisee vanhalle talolle sekä tuntuu pölyiselta selailtaessa. Kirjahyllyn aarre.
Tämä kirja on eräänlainen ylivoiman symboli, mihin mikään pahuus ei pysty koskettamaan. Tämmösen ylivoiman symbolin, amuletin, asusteen tjsp. avulla pystyy löytämään tietynlaisen turvallisen tilan ja matkata positiivisissa ulottuvuuksissa.
Vessassa käynti oli todella haastavaa ja painajaismaista. Mutta palatessani lämpimään valaistukseen olohuoneeseen, kirjan äärelle, olin taas positiivisien voimien ympäröimänä.
Opin siis esineiden käyttöä(settings) ohjaamaan matkaa. Hyvin mielenkiintoista.
Jälimuistiinpanona voisin vielä mainita että olisin välittömästi valmis uudestaan tämän kaltaiseen matkaan. Äärimmäisen vaikeatkin hetket on mahdollista kääntää positiivisiksi erilaisien venyttävien liikkeiden avulla, mielen tyhjentäminen ja keskittyminen hengittämiseen on myös todella hyvä tekniikka. Kehon tuntemuksiin huomion ohjaaminen auttaa. Lepääminen ei välttämättä ole hyvä idea, koska sisäinen maailma voi olla liian voimakas. Jaloilleen nouseminen, hengittäminen. Venytykset. Limsa. Joogamaiset asennot. Jopa ehkä sarjakuvamaiset taikuuden tekemisen liikkeet auttavat.
Sienet ovat kyllä olleet hieno matka itseen. Käytin niitä ensikerran vuosi sitten kesällä. Taustalla masennusta, myös vakavaa mutta silloin “vain” keskivaikeaa. Käytössä oli SSRI-lääkitys mutta katsoimme jutut tarkoin ja otinkin vain 0,5g annoksen, en tiedä mitä sientä se silloin oli, en osannut kysyä eroista, mutta mitta oli vaa’alla otettu. Silti: ensimmäinen trippi ja nimenomaan ajatus-assosiaatiot jatkuivat minulla 16 tuntiin asti! Siinä mielessä uskon olevani psilosybiiniherkkä, toki alla oli myös tämä SSRI-lääke.
Koen itse olevani “masennuslääke resistantti” eli just sitä koeryhmää missä taikatatteja on tutkittukin. Mielialalääkkeet vie tai vei sen isoimman piikin että en haikaillut itseni tappamista enää, mutta jotenkin vain roikuin perässä — elämässä. Vaikka hienojakin juttuja tapahtui.
Ekasta tripistä meni puoli vuotta niin koin pystyväni jättämään mt-lääkityksen lääkärin konsultaation jälkeen pois. Sen jälkeen olen alkanut käyttää lion’s manea eli siiliorakas sientä. Koen että se hieman auttoi myös yksinään.
Nykyinen tilanne se että käyttelen Lion’s manea trippibuustina: puolittainen annos taikasientä riittää, oli se sitten suippumadonlakkia tai cubensista. Esim. lion’s mane tabletti (3000mg) alle ja 10 suippumadonlakkia päälle, niin tunsin hyvän syvän yhteyden kaikkeuteen, kaikkeen mitä näin. Olin reiveissä, jossa yleensä myös “joogaan” musiikin tahtiin mutta silloin minun piti päästä pois. Lähdin kotiin, bussi ja lopulta metsätie vei minut sinne. Pystyinkin fiilistelemään omaa musaa, vaikka kohtasinkin ihan fyysisellä metsämatkalla joitain pelkojani, jotka alitajunta heijasti symbolisesti puihin. Se oli hienoa.
Epäilen kovasti, että teelusikallinen (5ml) sienijauhetta voisi painaa 3g tai yli.
Esim. 5ml kaakaojauhoa painaa 2g. Sanoisin että se vastaa materiaalina likimain sienijauhoa.
Komppaan kyllä uhua vaa’an hankinnan suhteen. Itse tottunut leipomisen yhteydessä tuota teelusikallista joskus punnitsemaan, kun reseptejä käännellyt Lontoon mitoista. Kuivahiiva muistaakseni n. 3g ja yrtit 1,5g. Sienijauho vois tuohon väliin osua 2-2,5g… tuolloin kukkupää teelusikallinen on hyvinkin voinut 3-3,5 olla… noita teelusikoitakin toki löytyy varmaan 3-7ml hajonnalla sen verran lähtee ketjun aiheesta karkaamaan, että sovitaan jatkossa hankkia vaaka kellä ei vielä löydy.
Muistakaa mainita annosmäärien yhteydessä relevantti sienilaji ja etteivät kappalemäärät ole oikea tapa mitata vaikuttavia ainesosia, vaikka tällainen keskustelu tosiaankin sopisi paremmin vaikkapa ketjuun Sienten annostelu.
sen verran lähtee ketjun aiheesta karkaamaan, että sovitaan jatkossa hankkia vaaka kellä ei vielä löydy.