Kiitos vastauksesta.
Cubea kasvaa viereisissä purkeissa niin niistähän tuo poikkeaa melkein kaikin puolin.
Pan. Cinctulusta on myös petreissä ja se kasvusto on ulkonäöltään tosiaan samanlaista, mutta kylläkin valkoista sekin.
Mielenkiinnolla odotellaan kasvun etenemistä.
No väittämäsi on väärin, en ole koskaan käyttänyt kahvinpuruja missään kasvatuksessa joten kontaminaation aiheuttaja se ei tässä ole.
Valmisriisipusseja käytän eikä niistä tuu yhtään sen huonompia laadultaan ku muistakaan. Joten sinun kokemuksesi ei ole mikään absoluuttinen fakta siitä mikä on hyvä tapa tehdä ja kasvattaa ja mikä ei.
Tässä kun kattelin tuota kasvustoa uudelleen niin aika voimakkaasti tuo nyt näyttää muulta kuin rihmastolta. Tuo harmaa väri ja rakenne viittaa siihen. Olettaisin olevan hometta tuon rakeisen rakenteen johdosta. Hajusta kyllä viimeistään erottaa.
Tosin homeita ei kannata hirveämmin nuuskia.
Lisäksi noissa kuvissa kuitenkin näkyy ihan selvästi sellaista kasvustoa jota 100% varmuudella pitäisin sienirihmastona.
Todella harmillista, mutta sienien kasvattaminen ainakin itselläni on edelleen yritä/erehdy tekemistä. Se tuo myös mielenkiintoa tähän harrastukseen. Haasteita on hyvä olla.
Ihan vasta jouduin hävittämään useamman kasvualustan kontaminaation vuoksi. Tuosta nyt jäi jotain mieleen ja tiedän että seuraavalla kerralla teen toisin.
Tällä hetkellä pelaan siis typen määrän kanssa. Lisään siis kookoskuituun typpeä ravinteena ja viimeksi taisin liiotella aika reippaasti, mutta siitähän oppii. Jos seuraavaan settiin jätän lisäämättä typpeä ja lähden uudelleen liikkeelle niin että samaan kookoskuitumäärään lisään vaan 1/4 siitä mitä aloittaessani.
Teen usein asiat väärinpäin. Tiedän ettei ole ehkä järkevää, mutta minkäs luonteelleen mahtaa.
Sitä itsekin olen katsellut, että on kyllä vahvasti poikkeavaa mikäli olisi sitä mitä pitääkin. Annan sen nyt kuitenkin vielä olla hetken, kun ei se haittaakaan tee, mutta avatessa varovasti sivusta haistaen saa mahdollisesti osviittaa.
Pitää vain avata eristyksissä muista.
Yritä ja erehdy periaatteella sitä varsinkin tällaisen kanssa, joka ei agarilla lähde kasvamaan tietääkseni, mennään. Tästä ei tosiaan odotuksetkaan kovin korkealla ole, mutta mielenkiinnosta lähdin koittamaan.
Kirjoittamasi, metodien hienosäätäminen ja parhaiden tapojen etsiminen tästä tekee hauskaa ja mielenkiintoista.
Niin kauan, kun on resursseja niin eivätpä ne erheet liiemmin haittaa. Aikaa se kuluttaa ja joskus hermoja, mutta virheistä voittoon.
Hoidin viimeksi inokulaation pesuhuoneessa. Ajattelin että on helppo paikka suihkutella seiniä myöten ja kosteuttakin ilmassa aika hyvin.
Tämän viestin ainoa funktio on toimia ketjun 666 viestinä.
Hei,
Ensimmäinen kasvatus on menossa ja ohjeita on luettu ja videoita katseltu huolella, olisi kuitenkin muutama kysymys. Tässä ensin vähän tietoa, miten olen edennyt tähän asti:
Käytin nesteviljelmää, jonka tilasin 20 ml:n ruiskussa. Tilasin myös valmiiksi steriloidun ruisjyväpussin inokulointia varten, koska silloin ei vielä ollut painekattilaa käytettävissä. Inokuloin ruisjyväpussin ja se etenee pikkuhiljaa. Nesteviljelmää oli kuitenkin niin paljon, että inokuloin myös yhden Risella-riisipussin ja kaksi Risella-kvinoapussia. Näistä riisipussi valmistui ensin. Se oli täysin kolonisoitunut ja kova ja puristelin se murskaksi. Pastöroin Hobby Hallista saapuneessa painekattilassa substraatin toissijaista kasvualustaa varten (kookoskuitua, vermikuliittia ja kahvinpuruja). Sekoitin murskatun kolonisoituneen riisin toissijaiseen kasvualustaan noin suhteessa 1:2. Tässä ensimmäisessä erässä on käytössä ns. dubtub, eli kannellinen (pienehkö) läpinäkyvä muovilaatikko, jossa ei ole tuuletusaukkoja. Tämä siksi, että materiaalia oli kohtalaisen vähän. Tarkoitus on käyttää ruisjyvien substraatille monotubia, kunhan ne kokonaan kolonisoituvat.
Olen ymmärtänyt, että inokulointi-/kolonisaatiovaiheelle on hyväksi hieman lämpimämpi ja pimeämpi ympäristö ja fruiting-vaiheelle sitten taas enemmän valoa ja vähän viileämpää. Itsellä kolonisaatiovaiheessa pussit olivat keittiön kaapissa, jonka ovi toki on ollut välillä lyhyitä aikoja auki, koska keittiössä on kodissamme lämpimintä eivätkä pussit ole ihan kaikkien silmien alla. Fruiting-vaiheessa ajattelin siirtää kasvatusastian makuuhuoneeseen ikkunan eteen, koska siellä on viileintä.
Kysymys kuuluu, kun ensisijainen täysin kolonisoitunut kasvualusta (Risella) on nyt sekoitettu toissijaiseen kasvualustaan, odotanko säilyttämällä sen myös vielä lämpimämmässä ja pimeässä, että myös toissijainen kasvualusta kolonitoituu kokonaan ennen kuin siirrän sen valoisampaan ja viileämpään?
Olen nähnyt useasti kuvia kohtalaisesti/täysin kolonisoituneista kasvatuslaatikoista, ja ohjeena, että on “ready to put/move into fruiting conditions”.
Kiitos etukäteen neuvoista!
Kolonisaatiovaiheeseen tosiaan esimerkiksi jääkaapin yläkaappi on sopiva, mutta satovaiheeseen ei tarvita mitään erityisen viileää paikkaa. Esimerkiksi ghetto-oppaassa on ohjeellisia lämpötiloja:
Kyllä. Kun rihmasto työntyy kunnolla katekerroksen läpi niin nostat paikkaan jossa saa valoa. Alat tuuletella ja suihkutella.
Tuulettaa on hankala liikaa, suihkuttelu riittää 1-3 kertaa päivässä.
Kiitos avusta. Itse asiassa katekerrosta en laittanut ollenkaan, kun olin alunperin suunnitellut prosessin monotubiin. Rihmasto on nyt levinnyt niin, että pinta on lähes kokonaan valkoinen, eli juurikin tuon tuulettelun ja suihkuttelun aika alkaisi olla käsillä. Materiaali on sen verran kosteaa, että astian seinissä on hieman kosteutta jatkuvasti, joten se puoli on ilmeisesti kunnossa, mutta aloita tosiaan tuon tuulettamisen.
On tämä jännää 
Eikö oo. Sienet on hämmentäviä ja niiden kasvattaminen onnistuessaan todella palkitsevaa. Itse tässä suunnittelen aloittavai ketjun käyttämästäni mja kehittämästäni sovellutuksesta.
Tarkoitus olisi esitellä kuvien kanssa uusi monotube tyyppinen ratkaisu sienien kasvattamiseen. Olen itse saanut järjestelmälläni hyviä tuloksia ja haluan jakaa tietoni eteenpäin. Varsinkin sienien osalta koen, että nämä kuuluisivat jokaiselle ja (lähestulkoon) ihan jokaisen ihmisen kannattaisi ainakin kerran kokeilla mitä tajusteet tuovat.
Minua ne muuttivat olentona täysin. Siis täysin.
Meni vähän sekoiluksi tuo aijempi viesti kun se “vastaus” lähti jostain syystä pois tai sitten vaan vastasin vahingossa pelkkään lankaan enkä osoittanut sitä sinulle.
Onko kellään kokemuksia/tietoa voiko kookoskuidun ja vermikuliitin ghettopastöroinnin mokata laittamalla liikaa kiehuvaa vettä ämpäriin? Onko esim. vaarana että kasvua tukevat ainekset liukenevat veteen?
Olen “varmuuden vuoksi” kaatanut paljon kiehuvaa vettä ämpäriin ja seuraavana päivänä bulkkia on täytynyt puristella naama punaisena riittävän kuivaksi. Ämpäriin on jäänyt paljon ruskeaa vettä. Joka kerta kasvualustaan tulee lopulta hometta eikä lähde pinnaamaan. Ei ole ainakaan liian kuivana ollut.
Oma veikkaukseni on että on jäänyt kuitenkin hieman liian märäksi ja/tai ravinteita ei ole riittävästi. Onkohan tuossa perää? Jyvien suhdeluku on ollut 1:2 tai 1:3.
Kysymys shotgun terraariosta: Ohjeen mukaan 8 mm reikiä porataan laatikon kuudelle sivulle. Ymmärtäisin asian niin, että myös pohjaa pitäisi rei’ittää. Perliitti on kuitenkin hyvin pientä ja tulee heittämällä 8 mm reiästä läpi. Onko pohjalle laitettu joku verkko tms, pienemmät reiät vai ei reikiä ollenkaan?
Morjesta.
Mitenkäs kun tuossa PF tekissä suositellaan tehtäväksi kakut mm juomalasiin joka kestää keittämällä steriloinnin.
Tulikin mieleen miten tässä toimisi perus minigrip… helppo ruiskuttaa itiöt ja käsitellä. Käsittääkseni minigrip kestää keittämisen.
HUOM nyt siis puhutaan perus kattilalla steriloinnista eli 100c eikä painekeittimellä.
Jos tämä menee syteen niin kestäisikö vaikkapa paistopussi paremmin?
Kysymys saattaa olla hölmö mutta näin noviisin logiikalla pitäisi toimia
Kiitos paljon vastanneille
Vedessä keittäminen ei ole sterilointia, sterilointi vaatii korkeammat lämpötilat. Tästä syystä käytetään yleisesti painekattiloita. Minigripit voi kestää keittämistä, mutta kolonisaation onnistumisprosentti tulee olemaan huono.
Hei, miten voisi saada Suomesta itiöprinttejä?
Itse en ole shotgunien kanssa sen enempää toiminut eli en niiden rei’ittämiseen ole perehtynyt, mutta yhtenä ideana olisi laittaa pohjan reikiin micropore teippiä. Tämä estäisi materiaalin karkaamisen, mutta antaisi ilman kulkea.
Kertokaas mielipiteitä:
Itsellä on projektina silokkien sisäkasvatus ja olenkin saanut ko. lajin monotubin kolonisoitumaan täyteen. Nyt olen lisännyt “katekerroksen” (casing layer) ja pitelen peukkuja projektin onnistumisen suhteen.
Kysymys kuuluu: nyt kolonisoitumisen onnistuttua onko itiöemien kasvamiseen “hyvät” mahdollisuudet?
Eli onko itse kolonisaatio se vaikeampi osuus (kasvulle sopivan ympäristön luominen) vai fruiting vaihe? Tiedän luonnossa kasvavien silokkien tarpeet emien suhteen ja saa nähdä mitä sisätiloista tykkäävät, mutta onpahan ainakin rihmasto kasvanut hyvin.
Cubet ovat tuttua kauraa, mutta hyppäsin hieman syvään päätyyn nyt silokkien ja Suomen luonnon panaeolus- ryhmien kasvattamisen kanssa ja kiinnostaa tosiaan kuulla hieman muiden ajatuksia projektini tiimoilta.
Helou, osaako joku vastata, haittaako jos ensisijainen kasvatusalusta on 2-3 viikkoa valmiina yhden viikon sijasta? Lähteekö nesteyttämisen jälkeen vielä kasvamaan? Kyseessä spiderman-tek.
