Suippumadonlakin myrkylliset näköislajit

Mitä oikeasti myrkyllisiä näköislajikkeita luonnosta löytyy, joita aloitteleva kuvailija voi erehtyä luulemaan silokeiksi? Tiedätte kun välillä tulee se tunne; onkohan tämä nyt vai ei vai joo?!

Kyllä, vain niitä maistetaan jotka varmasti tunnetaan, mutta ymmärtänette pointin. Know your enemies…

Sienistä puhuttaessa puhutaan lajeista, ei lajikkeista. Mutta niin, mikä itse kullekin on näköislaji. Yleisimpiä erehdyksen kohteita alottelijan näkövinkkelistä lienee jotkin hiippolajit (Mycena), jotka ovat yleensä suippumadonlakin kokoluokkaa ja joista suuri osa sisältää muskariinia. Jos on ennakkoon tutustunut suippumadonlakin tunnusmerkkeihin, alottelijakin kykenee kyllä luonnossa huomaamaan eron hiippojen ja suippumadonlakin välillä erityisesti hiippojen yleensä vaaleista heltoista ja jalan tekstuurista. Myös joitakin risakaslajeja (Inocybe) esiintyy joskus suippumadonlakin kasvuympäristössä ja sisältävät myös usein muskariinia suurinakin pitoisuuksina. Jotkin risakaslajit saattavat aiheuttaa erehdyksiä alottelijoille, lähinnä lakin muodon vuoksi joka joskus on hyvin samankaltainen kuin suippumadonlakilla. Risakkaat ovat kuitenkin usein jämerämpiä ja paksujalkaisempia lajeja kuin suippumadonlakki. Kuupikoita (Conocybe/Pholiotina) on myös tunnistuspyyntöjen perusteella erehdytty luulemaan suippumadonlakeiksi, mutta lähtökohtaisesti kuupikkalajit ovat pienempiä ja hentoisempia verrattuna suippumadonlakkiin. Samoin yleensä oranssit tai vaaleat heltat kertovat että kyseessä ei ole suippumadonlakki. Suurta osaa kuupikoista pidetään myrkyllisinä ja osa kuupikkalajeista on tappavanmyrkyllisiä, sisältäen alfa-amatiinia. Joskus suippumadonlakin kasvuympäristössä saattaa törmätä myös joihinkin lahokkalajeihin (Hypholoma), joista jotkut lajit saattaa erehdyttävästi muistuttaa muodoiltaan suippumadonlakkia ja joista osa on lievästi myrkyllisiä lajeja. Suippumadonlakin ympäristössä saattaa myös joskus törmätä rusokkaisiin (Entoloma), joista osa on lievästi myrkyllisiä ja jotkut rusokaslajit saattavat ulkonäkönsä ja värityksensä puolesta hämätä alottelijaa. Rusokkaat tuppaavat kuitenkin usein olemaan paksujalkaisempia ja jämerämpiä sieniä kuin suippumadonlakki. Myös jotkin nääpikkälajit (Galerina) voivat muistuttaa kokonsa ja ulkonäkönsä puolesta jokseenkin suippumadonlakkia, mutta kellertävät/oranssit heltat kertovat että kyseessä ei ole suippumadonlakki ja yleensä nääpiköihin törmätessä alottelija pyörii väärässä ympäristössä suippumadonlakkia ajatellen. Useat nääpikkälajit sisältävät myös amatoksiineja. Ehkäpä eniten suippumadonlakin näköislaji alottelijan näkövinkkelistä, lukuunottamatta myrkyttömiä kirjohelttalajeja (Panaeolus), on lantakaulussieni (Protostropharia semiglobata). Lajia esiintyy usein suippumadonlakin kasvuympäristössä ja jotkut lähteet mainitsevat lajin lievästi myrkylliseksi, jotkut taasen syötäväksi. Yhtään myrkytystapausta en kuitenkaan lajin osalta tiedä.

Lähtökohtaisesti suippumadonlakin yleisimmissä ja alottelijoille suositelluissa kasvuympäristöissä, jotka on kerrottu taikasienivalokuvaajan kenttäoppaassa, esiintyy harvemmin suippumadonlakkia muistuttavaa tappavanmyrkyllistä sienilajia. En myöskään tiedä yhtään tappavanmyrkylliseksi luokiteltua violetinruskean itiölaskeuman omaavaa sienilajia, eli itiölaskeuman ottamalla alottelija voi sulkea ainakin pois valtaosan myrkyllisistä lajeista. Aiemmin mainituilla lahokoilla (Hypholoma) on myös violetinruskea itiölaskeuma, mutta näitä myrkyllisiä lahokkalajeja pidetään vain lievästi myrkyllisinä.

Alottelijalle tärkeää on tutustua suippumadonlakin tunnusmerkkeihin lukemalla vaikkapa tuo taikasienivalokuvaajan kenttäopas ja katselemalla lajin kuvia ennakkoon esim. internetistä. Jos ei ole mitään käryä siitä, miltä suippumadonlakki näyttää tai minkälaisessa ympäristössä laji esiintyy, on aivan turhaa lähteä summanmutikassa kuvailemaan jokainen vastaantuleva sienilaji oikean osuman toivossa. Lukemalla läksyt ennakkoon, ottamalla löydöistä useita hyvälaatuisia kuvia tunnistuspyyntöä varten (lakista, heltoista, jalasta ja joidenkin lajien osalta jalan tyviosasta, myös ennen poimimista ja eritoten luonnonvalossa, kohde suojattuna suoralta auringonvalolta), voidaan välttää mahdollisia myrkytystapauksia.

9 tykkäystä

Ovatko nämä mitkään mahdolliset näköislajit kosteusmuuntuvia, niin kuin silokit?

Monetkin ovat.

1 tykkäys