Vaikuttaako sienten vaikutuksen alaisena oleminen jollain tapaa pakko-oireisiisi?
Oletko kokenut sienten käyttämisen muuttaneen pakko-oireista käyttäytymistäsi?
Ylipäätään kaikkien diagnoosin saaneiden kokemuksista sienten parissa olisi mielenkiintoista kuulla. 
En tiedä onko tämä ihan pakko-oireisiin verrattavaa, mutta keskittymishäiriöni oireilee monesti vähän samaan tyyliin.
Esimerkkinä pakko-oireinen ihminen tarkistaa menikö ovi kiinni vaikka muistaa sulkeneensa sen. Minä taas adhd tyyppinä en muista mitään siitä kun olen ulostautunut asunnon sekä rappukäytävän ovesta ja kun tajuan tämän, on ovi pakko käydä tarkistamassa. Joskus ihan aiheesta. Kerran oli kissa jo käytävässä. Kun aloitin stimulanttilääkityksen niin tätä ei enään ole niin paljoa vaan ajatus pysyy mukana paremmin ja tapahtumat jää muistiin.
Ajatuksen virran kakofoninen tykitys tuntuu minulle “pakko-oireelta” ja mitä enemmän yritän pakolla hillitä sitä niin sitä kaavamaisemmaksi se muuttuu ja tuo mieleen lähinnä häpeäreaktioita aiheuttavia muistoja. Monesti pelkään tämän voimistumista tripin aikana ja silloin kun pelot käyvät toteen niin sille ajatukselle täytyy vain antautua. Mutustella se oikein kunnolla ja nielaista hyvin pureskeltuna mössönä. Hyväksy se ja anna kulkea lävitsesi.
Ei ole pahaksi tripiksi kääntynyt vielä koskaan vaikka raskasta ja ehkä vähän pelottavaa menoa saattaa joskus hetkittäin ollakkin.
Microdosettaminen sekä isojen annoksien jälkilöylyt helpottavat tätä pakonomaista ajatuksen virtaa joskus jopa viikon ajan.
Mun 10w tytöllä onnparempi keskittyminen on kuin minulla.itsehän venailen psygologille menoa ja annan seuloja 5kk ajan pari kertaa kuussa koska olen ollut bubre korvaushoidossa pari vuotta ja he haluavat olla täysin varmoja ettei ohi käyttöä ole… se on pitkä aika olla selvinpäi koska tähän asti olen lääkinnyt itseäni amffella ja eri adhd lääkkeillä tai oikeastaan millä vaan millä saan edes hetkejsi kieroksia alemmas. Alun perin veikkaan että mun päide ongelmat ovat lähteneet hoittamatta olevsn adhd takia. Tuntuu ikuisuudelta tämä odottaminen varsinkin kun tietää ettei voi ottaa mitään edes kerron viikossa että sais huokasta välissä. Koitan esim siivota kämpillä nii saatan unohtaa mitä olin juuri tekemässä saman homman kolme kertaa putkee. Joka jerta kun lähden asunnosta alkaa etsimis rumpa missä avaimet jne. Vaikka ne vois laittaa samaan paikkaan mutta kun se on täys mahdottomuus taas muistaa sillä hetkellä kun palaan asuntoon. Välillä tuntee olonsa nii helvetin tyhmäksi. Tiedän että sienet auttaa tähän jonkin verran koska se on ollut joka syksynen rituaali 20 vuotta. Kuhan tattiloiset on valmiit nii lähden kyllä samantien pikku matkalle silläkin uhalla että lennän jonosta koska sata telkkarii on pakko saada hiljennettyä edes hetkeksi tai ei hyvä heilu.
Tämä oli oikeastaan yksi syy, miksi sienet alkoivat kiinnostaa (ja miksi tänne foorumillekin eksyin). Mulla on varmaankin hoitamaton ocd ja sen lisäksi voimakkaina ahdistuskausina oireilevaa varhaista traumaa. Vielä en ole kokeillut, mutta tulkoon se päivä, kun siirryn käytäntöön.