Mm, useamman vuoden suippiksia poimineena niin nytkun näyttää lähimmän hevoslantalan suippiskausi ehtyi 2vk sitten alkoi samassa paikassa missä on suippiksia ollut 1-2kk poimittavana vanhan hevoslantavuoren takaosaa peittävästä heinikosta kasvaa minun silmään nyt ryppäissä kirjohelttoja, mutta onko ne reunuskirjohelttoja/oliivikirjohelttoja. Pistin kuivamaan nämä järkeilin että jos printti on pikimusta niin ovat reunuskirjohelttoja. Siellä on kyllä kasvanut ja löytyy varsia vielä erinäisistä mustesienistä mutta nämä ei ole näyttäneet sulamisen merkkejä niin keräsin kuivamaan.
@Kumisaapasmies Seitikkejä (Cortinarius).
@Laakintamieslaakinta Steriilejä suippumadonlakkeja, eli eivät tuota itiöitä (tai joskus erittäin vähän itiöitä) jonka myötä vaaleat heltat ja lakin väritys kellertävämpi kuin normaalilla suippumadonlakilla. Ei kovin harvinainen ilmiö ja usein on tullut bongattua tismalleen samasta kohtaa vuotta myöhemmin.
HUOM! Foorumilla ei jatkossa anneta enää yleistä lajitunnistusta (ainakaan toistaiseksi), vaan keskitytään tunnistamaan ainoastaan suomessa esiintyviä psilosybiinisienilajeja.
Syyt päätökseen ovat moninaiset, mutta yksi päällimmäisistä syistä on kuitenkin se että yleinen lajitunnistuspalvelu ruokkii helposti harrastajien toiveajattelua törmätä sattumanvaraisesti johonkin mielenkiintoiseen sienilajiin tai joskus jopa esim. trooppisen ilmastovyöhykkeen lajistoon. Suomessa esiintyy tuhansia helttasienilajeja ja vaikka mahdollisuus törmätä uuteen kartoittamattomaan lajiin tai tulokaslajiin on olemassa, mahdollisuus on kuitenkin melko olematon. Sivustolta löytyvällä, aiemmin linkatulla suomessa esiintyvien psilosybiinisienilajien listalla on tällä hetkellä kahdeksan sienilajia ja listaa tullaan päivittämään sitä mukaa, jos suomessa tavataan luonnonvaraisena jokin uusi psilosybiinisienilaji/tulokaslaji tai jos joku jo listattu laji todetaan ei-psykoaktiiviseksi. Lista suomessa esiintyvistä psilosybiinisienilajeista perustuu suomessa tehtyihin havaintoihin vuosien varrelta.
Eli jatkossa homma toiminee niin, että tunnistuspyynnöissä on mainittava mitä lajia linkatulta listalta on etsimässä. Tunnistuspyyntöihin on myös sisällytettävä valokuvat sienistä esiintymisympäristössään luonnonvalossa kohteet suojattuna suoralta auringonvalolta. “Mitä nää on?” -saatesanoilla sekä ilman saatesanoja postatut tunnistuspyynnöt tullaan poistamaan. Tunnistajat saavat kuitenkin jatkossakin tietäessään ja halutessaan toki kertoa tunnistuspyynnöissä esiintyvän lajin ja sen myötä tunnistusta vaillaoleva harrastaja voi etsiä tietoa ja opiskella omatoimisesti lajista.
Ehkäpä tämän myötä jo vuosikausia jatkunut toiveajattelulähestyminen harrastuksen osalta vähenee ja aiheesta kiinnostuneet oppivat lähestymään aihetta paremmin tulosta tuottavalla metodilla, joka pätee ihan kaikkiin sienilajeihin - opiskelemalla ensin lajista ja ennenkaikkea sen esiintymisympäristöstä.
Internet sekä sosiaalinen media on pullollaan aihetta käsitteleviä sivustoja sekä tunnistuspalveluita, joista voi jatkossa kysellä yleistä tunnistusapua sekä opiskella lajitunnistusta. Alla on listattuna muutamia aiheeseen liittyviä hyödyllisiä sivustoja.
https://www.shroomery.org/
https://mushroomobserver.org/
Tämä viestiketju tullaan lukitsemaan ja uusi viestiketju asian tiimoilta tullaan luomaan kauteen 2026 mennessä. Samoin puuttuvat lajikortit suomessa esiintyvien psilosybiinisienilajien osalta tullaan luomaan myös jossakin vaiheessa ja siihen asti puuttuvien lajikorttien virkaa toimittaa ko. lajien wikipedia-artikkelit.
Aiheeseen liittyvät kysymykset sekä palautteet tulee osoittaa viestiketjuun palaute ja kehitysehdotukset, EI missään nimessä yksityisviestinä ylläpidolle.
Hyvää loppuvuotta 2025!
-yp












