Lääkekannabis Suomessa

Maailmalla kannabista ollaan parhaillaan laillistamassa ihan yleiseen käyttöön kuin myös yksistään lääkekäyttöönkin. Viimevuosina isoimpia tapauksia ovat olleet ainakin Kanada joka laillisti kannabiksen vapaan käytön koko maassa. Myös USA:ssa monet osavaltiot ovat laillistaneet kannabiksen vapaan käytön ja monet muut osavaltiot ovat vähintäänkin laillistaneet lääkekäytön. Kannabiksen käyttö on sallittua myös joissain EU maissa joista monet muut ovat sallineet ainakin lääkekäytön ja osa myös dekriminalisoineet viihdekäytön.

Kartta ja tarkempaa tietoa Euroopan tilanteesta: https://cannigma.com/where-cannabis-is-legal-in-europe/

Kartta ja tarkempaa tietoa USA:n tilanteesta: https://cannigma.com/us-states-where-cannabis-is-legal/

Pohjoismaiden tilanteesta osittain:

Vuonna 2021 Norjassa yritettiin dekriminalisoida kaikkien laittomien päihteiden käyttö ja rangaistuksen sijaan tilalle kaavailtiin käyttäjien auttamista. Periaate siis sama kuin mitä Portugali teki vuoden 2001 voimaan tulleella päätöksellään. Norjan yritys kaatui äänestyksessä muutamien prosenttien heitolla.
Vuoden 2022 toukokuussa tehtiin kuitenkin muutos jonka mukaan pienien määrien henkilökohtainen käyttö ei olisi enään rangaistavaa. (lähde: Cannabis in Norway - Wikipedia)

Suomen tämän hetkinen tilanne (vuosi 2022) on hyvin samanlainen Ruotsin tilanteen kanssa. Ainoastaan lääkekäyttö on sallittua lääkäriltä saadulla reseptillä jonka saaminen on työläistä, kallista ja ei usein edes taattua vaikka sille ihan todellistä käyttöä löytyisikin. Kaikki muu kuin laillinen lääkekäyttö on rikollista ja sen käytöstä rangaistaan sakolla josta jää myös merkintä poliisin tietokantaan, ja joka saattaa hankaloittaa esimerkiksi työn saamista jälkikäteen. Käyttörikoksen seurauksena on usein myös seuranta ajokorttiluvan pitämistä varten jossa käyttäjä joutuu käymään huumausainetesteissä ainakin seuraavan puolen vuoden ajan.

Suomessa laillisten lääkekäyttäjien määrä on vuosittain Fimean mukaan 250 henkilöä. Tähän verrattuna esimerkiksi Saksan luku on 128 000 henkilöä. Vaikka Saksa salli lääkekäytön vasta vuonna 2017. Väkilukuun suhteutettunakin ero on valtava ja syitä tähän on ainakin se että Saksassa reseptin kirjoittaminen ei ole aivan yhtä vaikea prosessi kuin Suomessa. Saksassa ei ole ennalta määritettyjä sairauksia johon kannabista saa antaa ja sen saamiseen riittää kun pystyy osoittamaan että kannabis todellakin auttaa omaan vaivaan ja että se on siihen soveliain vaihtoehto. (lähteet: cannigma.com, Yle)

"Valviran näkemyksen mukaan virallinen kliininen tutkimusnäyttö ei toistaiseksi tue kannabislääkevalmisteiden käyttöä esimerkiksi minkään kiputilan hoidossa.

Suomessa lääkekannabiksen määrääminen on ollut mahdollista vuodesta 2008. Sosiologi Aleksi Huplin ja psykiatri Marja Vihervaaran kirjoittaman Lääkekannabis -kirjan mukaan käänteentekevä hetki oli Turun hallinto-oikeuden päätös vuodelta 2006. Siinä todettiin, etteivät kansainväliset huumausainesopimukset olleet missään vaiheessa kieltäneet kannabiksen lääkekäyttöä. Kaikki olivat vain olettaneet asian olevan näin, perehtymättä alkuperäisiin sopimusteksteihin.

Koko prosessissa oli mukana tiiviisti apteekkineuvos Markku Knuutila, jota ilman Suomen ensimmäinen lääkekannabispotilas tuskin olisi saanut lääkettään.

– Silloin eräs ylilääkäri sanoi, että kannabista voidaan määrätä “vain hänen kuolleen ruumiinsa yli”, sanoo Knuutila."

Vasemmistoliiton Veronika Honkasalo on heittänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen koskien lääkekannabiksen saatavuuden ja korvattavuuden varmistamista: KK 366/2022 vp

Olisi mielenkiintoista kuulla ihan oikeista käytännön kokemuksista reseptin hankinnassa. Jos joku reseptin saanut sattuu tätä lukemaan. Millainen prosessi tuo käytännössä on Suomessa jos joku sellaisen haluaa saada.

Noita käyttäjälukuja kun vertailee, Saksassa on siis noin 34 kertaa suurempi määrä laillisia lääkekäyttäjiä suhteessa Suomen väkilukuun ja käyttäjämäärään, siitä huolimatta että Suomessa reseptiä on voinut hakea melkein 3 kertaa pitemmän ajan.

Lukujen perusteella siis vaikuttaisi että joko lähes kukaan ei yritä reseptiä hakea, tai että juuri kukaan ei sitä käytännössä saa.

Ainakin tuossa Ylen artikkelissa oli mainintaa jonkun ylilääkärin kommentista että kannabista määrätään vain hänen kuolleen ruuminsa yli. Onko tämän kaltainen suhtautuminen näkyvissä keskimäärin miten yleisellä tasolla?

Ylen artikkelista lainaus:

"Knuutilan mukaan työläät erityislupahakemukset väsyttävät lääkäreitä. Monet lääkärit myös kyllästyvät jatkuvaan ammattitaidon kyseenalaistamiseen.

– Lääkärit vaarantavat urakehityksensä määrätessään lääkekannabista. Yleensä joutuu johtajalääkärien puhutteluun ilman sen kummempaa perustelua, sanoo apteekkineuvos Knuutila."

Onko ongelma yleensä siis enemmän siinä että lääkärit eivät uskalla kirjoittaa tuota reseptiä, vai siinä etteivät halua muusta syystä sitä kirjoittaa?

Käytännön tasolla jos tuota reseptiä hakee niin täytyykö potilaan sätkiä lattialla toimintakyvyttömänä ja huutaa samaan aikaan ettei mikään muu auta, vai miten helposti/vaikeasti sitä harkitaan vaihtoehdoksi?

Mihin vaivoihin kannabista on yleensä mahdollista hakea lääkkeeksi? Käykö oireeksi esim. ADD tai ADHD?

Ylen artikkelissa oli maininta että reseptin saa varmemmin yksityiseltä lääkäriltä. Onko siis julkiselta puolelta turha edes kysellä?

Monta kysymystä joihin on yhden ihmisen vaikea vastata kaikkiin. Kuitenkin kaikenlainen info ja kokemukset tästä aiheesta olisi varmasti tervetullutta.