Mistä tällainen (väärä) käsitys on syntynyt? Ilmanvaihto on yksi tärkeimpiä pinnaamisen laukaisijoita sopivan kasvualustan kosteuden haihtumisen ohella. Veikkaan, että sinulla on lähinnä käynyt tuuri kun kasvatuslaatikoissasi on sattunut olemaan kylliksi happea pinnaamisen aikaansaamiseksi. Tai sitten kaasu pääsee vaihtumaan muuten riittävästi. Esimerkiksi melko täyteen pakatuilla kasvualustarasioilla, joissa on vähän ilmatilaa ja tiivis kansi, voi pinnaamista odotella vaikka maailman tappiin saakka.
1 tykkäys
Varmaan tästä jäänyt mieleen, mutta tosiaan näin olen joka kasvatuksessa toiminut ja onnistumis prosentti on ollut ehkä noin 70% Täytyy kyllä kokeilla seuraavaksi alkaa tuuletella heti alkuun myös ja katsoa miten se onnistuu, mutta kiitos taas korjauksesta, aina oppii uutta. 
Niin ei auota niitä kansia, ennen kuin se kasvualusta on kolonisoitunut kokonaan, eli rihmastoitunut täysin. Mutta kolonisoitumisen jälkeen on syytä lisätä sitä ilmanvaihtoa, jotta pinnaaminen alkaa kunnolla.
3 tykkäystä
Juu, kyllä ymmärsin ja aika hyvin on väärällä tyylilläkin onnistunut, mutta kokeilaan tehdä oikein seuraavalla kerralla.
17 päivää siis ollut monotubissa,siroteltu ne UB pussit. Oiskohan noin viikossa ollut kokonaa kolonaisunut. Eli kymmenen päivää ettei tapahtunu mitää. Joo ei vaikuta kuivalta,tuulettelen enempi ja sumuttelen. Eiköhän tosta vielä hyvä saada,kiitokset vastauksesta
Näyttää harmaahomeelta.
Joo, otin pois kasvatusboksista. Oli täysin hajuton kyllä muttei ihan normaalilta kasvustolta näyttänyt.
Hei, monotub tuntuu kolonisoituvan todella hitaasti, olen porannut reijät jokaisen sivuun ja peittänyt ne teipillä, eli sieltä ei pääse kaasut pois. kannataisiko kanteen tehdä pieni reikä jonka peittää micropore teipillä jotta kaasut pääsevät pois?
1 tykkäys
Heippa. Tein tänään ensimmäisen sadonkorjuun ja “dunkkauksen” ja pistin nyt uudestaan kasvamaan. Huolettaa vaan nuo aikas leveät varsien tyngät jotka jäi sienien leikkaamisen jälkeen. Mitä noille mahtaa tapahtua? Voiko ne olla kasvualusta kontaminaatioille esim?
Kuva heti dunkkauksen jälkeen. Noi läpinäkyvät vihertävän siniset limat varsien ympärillä oli sellasta rihmasto karvaa (fuzzy feet) joka näköjään imenyt vettä itseensä aika hyvin.
Eikös sienet kannata korjata talteen pyöräyttämällä kevyesti? Kolot voi paikat vermikuliitilla. Toivottavasti nuo ovat vain bruisingia. Jos olisi hometta, sen huomaisi todennäköisesti jo hajusta.
Itse ole myös jättänyt pienet “kannot” auttaa ehkä vähän enemmän siihen, kun eri aikaan kerää niitä, niin ei viereiset niin pahasti abortoidu.
Tuli viime keväänä / kesänä eteen mielenkiintoinen ongelma cubensiksen kanssa. Hyvin kasvanut rihmasto ei alkanut pinnaamaan millään, ikinä. Luulen, että se oli monokaryoottista, eli vain yhdestä itiöstä kasvanutta.
Käytin tosi vanhaa printtiä ja tein siitä 24 Uncle Bens pussia. Niistä ainoastaan neljä kasvoi, ja nekin vasta parin kuukauden kuluttua. Niistä ainoastaan yksi oli varmuudella kontaminoitumaton. Ja niistä ei-kasvaneista vain parissa oli hometta. Eli itiöiden itävyys oli tosi heikko.
Lisäsin rihmastoa siitä yhdestä pussista ja tein pari monotubia. Rihmasto kasvoi hyvin, mutta ei pinnanut ollenkaan missään vaiheessa, useiden viikkojenkaan jälkeen. Mulla on vielä petrimaljassa kuukausia vanhaa rihmastoa, eikä siinäkään ole minkäänlaista merkkiä pinnaammisesta.
En keksi muuta syytä, kuin että pussissa oli itänyt vain yksi itiö. Onko joku muu syy mahdollinen? Onko jollekin muulle käynyt näin?
Mulla on takana useita onnistuneita kasvatuksia ja tunnistan kontaminaatiot, eli mistään ihan perustason mokasta ei ole kyse.
No on kyllä aika perhanan epätodennäköistä, että itäisi vain yksi itiö niistä miljoonista siinä printillä, vaikka olisi vanhakin laskeuma. Haploidi rihmasto on ihan ohuenohutta, eli kyllä se pitäisi normaalista rihmastosta erottaa.
2 tykkäystä
Hmm… Niin, kyllä toi kummalliselta tuntuu. Mistähän tässä sitten voisi olla kyse? Ehkä kuitenkin joku näkymätön kontaminaatio? Jotenkin vaan huonot geenit?
Rihmasto kasvoi muuten ihan normaalin oloisesti, ja tuoksui ja näytti siltä miltä piti. Ehkä se rihmasto oli vähän ohuempaa, kuin joskus aiemmin, mutta en ole koskaan nähnyt haploidia rihmastoa, joten en osaa sanoa.
Jos nyt etsii tavanomaisempia syitä, niin voiko riittämätön ilmanvaihto estää fruittauksen kokonaan? Siis niin, että moneen viikkoon ei vaan tule yhtään mitään. Kosteudesta se ei ainakaan ollut kiinni, se on varma.
Rihmastossa ei näkynyt minkäälaista pientäkään primordian alkua. Ravinteena oli UB -täysjyväriisi sekoitettuna kookoskuituun. Seossuhde oli neljä pussia riisiä, noin 650g kuitua, joka oli sopivan märkää.
Monotubi oli aika syvä, mikä ehkä voi haitata hiilidioksidin poistumista pohjalta, vaikka kansi olisi melko paljonkin auki.
Tulin miettineeksi, että miksei oppaissa ole koskaan mainittu itiöruiskun “jatkamista” toimenpiteenä? Tarkoitan sitä, kun ruiskussa on jäljellä itiövettä esim. 1-2ml, niin otetaan uusi ruisku, joka täytetään uudella vedellä. Tähän uuteen ruiskuun lisätään tuon vanhan itiöruiskun sisältö. Näin voidaan ainakin teoriassa saada yksi ruisku riittämään pidempään.
Onko olemassa jotain syitä sille, miksi tämä ei olisi hyvä idea? Ainakaan en ole ikinä nähnyt puhuttavan asiasta missään.
Mikä olisi toimenpiteen hyöty? Itiövesi vain laimenee, jos välissä ei tehdä nesteviljelmää.
1 tykkäys
Pyöräyttämällä irrotus oli ensisijainen keräystapa, mutta suurin osa sienistä kasvoi jostain syystä ryppäissä kiinni toisissaan niin en uskaltanut väkisin repiä.
Ja juu ei tuo vihreä hometta ole. Jalkojen tyvessä kasvaneet karvat bruisaantui dunkin aikana tuon väriseksi. Haju ihan normaali myös
1 tykkäys
Ajattelin lähinnä poikkeustilanteita varten, joissa ei saatavilla olisi enää itiöprinttejä, tai ei vaan laiskuuttaan jaksaisi tehdä ruiskua itiöprintistä perinteisellä tavalla.
Suosittelen että käytät sen 1-2ml itiövettä ja teet liquid culturen. 4% esim hunajaa, vähän kuivahiivaa ja kun koko hässäkkä steriloinnin jälkeen on jäähtynyt, inokuloit sen ruiskullasi.
1 tykkäys