Kysymyksiä kasvattamisesta

Kannattaa lukea myös niitä kasvatusoppaita (linkit mm. tämän ketjun aloitusviestissä).

Olen toki lukenut myös kasvatusoppaat. Mulla on vähän erilaisempi painekattila. Kysymykseni oli, mille asteelle tarkalleen ihmiset laittavat levyn?

Oletan, että tarkoitat asteella lieden asetusta. Itse olen käyttänyt vain kuusipykäläisiä liesilevyjä painekeitinten kanssa. Käyttämäni painekeittimet ovat tilavuuksiltaan 6 L ja 23 qrt (n. 21,77 L) ja keitinten käyttöpaineet 85 kPa ja 15 PSI (n. 103,42 kPa), tässä järjestyksessä. Pienempää keitintä käytettäessä lieden asetusarvoa täytyy hieman muutella keittämisen aikana arvojen 3 ja 4 välillä. Oletetaan, että molemmilla arvoilla liettä käytetään suunnilleen sama osuus keittoajasta ja käytetään asetusarvolle keskiarvoa 3,5. Isommalla keittimellä asetusarvo 4 vaikuttaa olevan sopiva. Sopiva tarkoittaa tässä, että venttiili aukeaa lyhyin väliajoin, muttei hypi holtittomasti (tämä täytyy tietysti kokeilla kullakin liedellä ja painekeittimellä erikseen).
Kun piirretään kuvaaja lieden asetusarvon suhteesta maksimiarvoon (tässä siis 3,5/6=0,58333 pienemmälle ja 4/6=0,66667 isommalle keittimelle) keittimen tilavuuden ja käyttöpaineen tulon funktiona ja sovitetaan kuvaajaan suora, saadaan yhtälö asetusarvon laskemista varten. Kuvaaja on esitetty alla.


Suoran parametrien perusteella voidaan laskea, että esimerkiksi 9-asentoista liettä ja 6 litran 15 PSI painekeitintä käyttäessä asetusarvon ja maksimmiasetusarvon suhde on (yksinkertaisuuden vuoksi arvoja pyöristäen) 0.559 + 4.79E-5 x (103 x 6)=0,589. Kertomalla saatu luku lieden maksimiasetusarvolla saadaan edelleen asetusarvoksi 0,589 x 9=5,301. On huomattava, että kyseinen määritetty arvo on arvio, jota ei voida sinällään suoraan soveltaa mille hyvänsä liedelle ja painekeittimelle, vaan sopiva asetus on selvitettävä empiirisesti kullekin liesi-painekeitin -yhdistelmälle. Sopiva tarkoittaa tässä, että venttiili aukeaa lyhyin väliajoin, muttei hypi holtittomasti.

6 tykkäystä

Kiitos kattavasta vastauksesta. Mun painekeitin on 9 litrainen ja itseasiassa induktioliedessä pystyy säätämään vielä jopa ±asteet, eli siis esim. 4 ja 4+, siksi hyvän säädön etsiminen on ollut niin haasteellista ja olo on ollut sen suhteen epävarma. Oon HuMyn ohjeiden mukaisesti kuulostellen käyttänyt asetusta 4, mikä vaikuttaisi tosiaan olevan liian vähän. Kokeilen rohkeasti 5 tai 5+ tänään! Jyvät olleet illalla 24h liotuksessa.

Hei. Kysyisin maissinjyvissä kasvattamisesta semmosta että kun oma painakattila ei pääse 15PSI paineeseen (ja tästä ei nähdäkseni lue HuMyssä mitään) niin käytetäänkö tässä samaa laskentakaavaa verrattuna paineeseen ja lämpötilaan kuin PF-tek-kakuissa? Kiitos ja kumarrus :sunglasses:
IMG_20220726_182001

Ai ei lue Humyssa aiheesta mitään? Olin huomaavinani, että jossain sivujen 5 ja 20 välillä asiasta oli ihan relevanttia tekstiä…

1 tykkäys

Okei, kiitos…

Anteeksi maalaisuuteni mutta tarkoittaako HuMy:stä löytyvä teksti sitä että jos jyväpurkkeja pidetään normaalisti paineessa desinfioinnin aikana 15 PSI yksi tunti ja koska pääsen itse vain 7,5 PSI omalla kattila niin pitääkö minun tehdä sama laskutoimitus kuin PF- kakuissa, eli sen mukaan pitäisi pitää purkkia 7,5 PSI kaksi tuntia?

Juu suuntaa-antavina kertoimina voidaan pitää niitä taulukon lukuja substraatista piittaamatta. Tosin PF-tekissähän on oikeastaan ideana se, ettei painekeitintä tarvita.

1 tykkäys


Ensimmäinen kasvatus menossa ja 2/6 pf-kakun pintaan oli ilmestynyt valkoista höttöä (hometta?). Roskiin? Muuten kakut näyttää normaalilta eikä väri-, haju- tai muita eroavaisuuksia toisiin kakkuihin verrattuna.

Jos haisee vain sieneltä, tuskin on hometta, vaan sitä cuberihmastoa kurottelemassa vermikuliitin läpi nuuskimaan ilmaa.

Kiitos! Pelkkä sieni tosiaan haisee, ei mitään ylimääräistä. Ehkä uskallan sitten laittaa nesteytymään nämäkin :slightly_smiling_face:

Hyvältä ainakin noi kuvat näyttää, onnea :slight_smile:

Voiko tommosta kolonisoitunutta pf-tek kakkua tai riisilasia jatkaa ns. loputtomiin? Olen tässä pitänyt jatkumoa yllä tällä tavalla kun tuo itiöistä jotain aikaansaamiseksi oli parin kuukauden projekti lukuisine epäonnistumisineen :rofl: eikä välttämättä jatkossa haluaisi samaa takkuamista… Tämä on ollu oikein kätevä tapa pitää homma käynnissä. Mutta mietin, että “väsähtääkö” tuo rihmasto jossain kohtaa eikä enää jaksa lisääntyä?
… Ehkä tämä on tyhmät kysymykset TOP 10 kamaa :grin:

Ei tämä ole minusta tyhmä kysymys. Täältä löytyy Shroomeryn vanhaa keskustelua aiheesta. Kyllä se rihmasto jossain vaiheessa hyytyy, kuten agarviljelmissäkin, mutta ei ihan vielä parilla siirroksella. PF-kakku ei ehkä ole se näppärin tapa tosin, vaan menisin mieluummin jollain jyvillä.
Agarhommia voi tietysti myös harkita, mutta on niitä omia printtejä hyvä ottaa. Onpahan sitten backuppia, jos menee kaikki purkit/lasit syystä tai toisesta ns. päin persettä joskus.

Kiitos vastauksesta. Lueskelin tuota ketjua ja varminta tosiaan varautua, ettei sitä loputtomiin voi jatkaa.
Printtejä olen joo ottanut toiveikkaana, että niistä joskus jotain saisin kasvatettua vähän vähemmällä säätämisellä ja söhläämisellä kuin nyt ekalla kerralla :slight_smile:

Mä kokeilen ekaa kertaa vehnänjyviä kasvualustana. Kuinka pitkään ootte liottanut ja keittäneet niitä? Entä tummia riisinjyviä? Humyssa sanottiin liotusajaksi 12-24h ja keittoajaksi 10-45min eli aika isoja heittoja on. Vanhalla foorumilla oli ollut taulukko keskimääräisistä keittoajoista eri viljanjyville, mutta se ei näkynyt enää…

Mä löysinkin ulkomaiselta palstalta Alien's wheat preparation TEK. - Mushroom Cultivation - Shroomery Message Board yhden erinomaisen kuvallisen ohjeen vehnälle, missä sanottiin liotukseksi 24h ja keittoajaksi 10min. Testaan sitä!