Kaverin puolesta vielä varmistelen. Hällä olis 31L lootia joihin ajatteli laittaa n. 7 litraa toissijaista joka olisi tehty yhdestä bioproffan kookosharkosta ja 1 litrasta vermikuliittiä. Popcornin jyviä on yhteensä 3kg joita hän ajatteli laittaa 1,5kg per loota ja lootat pitää semmosenaan eli “unmodified monotub tek”
Astioina hänellä olisi noille jyville 5x 1L ja 5x 0,75L kertakäyttöistä pakasterasioita. Onko jokin tietty määrä mihin ne purkit kannattaisi täyttää ja kuulostaako muutenkin miltä pitäisi?
E: Kannattaisiko ne rasiat desinfioida isolla?
E2: Mietti myös että kun jyvät on jäähtyneet, kannattaisiko avata kansi ja ruiskauttaa itiövedet siitä vai työntää kannesta läpi ja microporeteippiä reiän päälle?
Kyllä noi kakun alapinnassa olevat sienet näyttäis aborttaavan. ;( Vähän huono kuva mut ei tuo väri kyllä mitään rihmastomustelmaa ole. Erittäin todennäköisesti hometta joka aloittelee/aloitti itiöintiä. Nappaa sienet äkkiä veks ja huuhtase niitä pikkusen kylmällä vedellä. Kakku menee valitettavasti roskiin. Tai sit voit yrittää haudata sen vaik kukkamultaan niin saat muutamia tatteja jos saat. Oon monesti lannoittanu huonekasveja vanhalla rihmastolla. Joku 10L multapönttö imee suurinpiirtein ruokalusikallisen rihmastojyvää kunhan sen hautaa pienissä osissa mullan alle. Ei sit rupee käymään multa ja mädätä juuria.
Edit: Kyllä noi aborttaa eikä tuommasta ryhmä-aborttia aiheuta oikein mikään muu kuin home. Muutenkin itiöemien kannat näyttävät merkkejä reaktiosta kontaminaatioon(keltainen väri ja hileisyys. Karvaiset jalat/stubby feet). Varmistan nyt kuitenkin vielä… Onhan noi alapinnassa olevat laikut harmaan vihertäviä ja pörrösiä vai sinivihreitä ja sileitä? Sileys ilman rakeisuutta ja pintamuutoksia viittaa aina mustelmiin jotka voi olla sinisenvihertävänkeltasia(turkoosi)?) tai jotakin noista väreistä itsekseen.
No huh kuinka monta kysymystä. Noin pienet lootat kannattaa laittaa täyteen ja kevyesti puristaa kasaan samalla kun tasoittaa pinnan. Siis kevyesti puristaa kasaan. Jotkut neuvoo tiivistämään kunnolla ja toiset ei ollenkaan. Mie sanoisin et kannattaa lähtee liikenteeseen sillä keskitiellä ja päättää sen jälkeen itse.
Siis jos käytät niitä toissijaisen kasvualustan kanssa fruittaamiseen. Toi mitä selität taitaa olla siis tämä Matiaksen maissi TEK?
Rasiat voi desinfioida 70%isolla.
Jos oma steriili tekniikka on kunnossa niin periaatteessa kannen voi kyllä avata ja ruiskuttaa tavaraa sisään, mutta jos pitää kysyä niin tämä ei taida olla lähtökohta. Ehdottomasti suosittelen väsäämään purkkiin kunnon kannet joissa joko polyesterivilla+microporeteippi tai silikoni-injektioportti. Jos on harjoittamaton tekniikka niin SAB antaa purkkien piikittelyssä hyvin turvan tunnetta ja helpompaa onnistumista.
Esimerkiksi SAB sisällä onnistuu paljon helpommin sekin, jos haluaa avata ne purkkien/lootien kannet inokulointia varten.
Lähtökohtaisesti kuitenkin neuvoisin pitämään kannet kiinni itiöiden inokuloinnissa, sillä tällainen ghettoilu on paljon kannattavampaa PF kakkujen kanssa mitä ei rikota ja sekoiteta jälkeenpäin. Niin kuin tuossa Toadmanin ikävyyksistä voit huomata… Itiöruisku+jyvät ei ole kovin pomminvarma tekniikka ja johtaa helposti homeeseen. Jos haluaa käyttää itiöruiskua jyvien kanssa niin itiöitä käytetään mahdollisimman vähän ja ruiskun pitää olla puhdas (jos et itse tehnyt printtiä tai ruiskua niin tätähän te ette tiedä ennen testausta).
Edit: Äh… Tuli tunne et taisin aiheuttaa tuossa pari tai kolme lisäkysymystä. Jos luet sen matiaksen maissitekin niin nämä asiat varmaan valkenee siinäkin.
Maissitek vaatii paljon itiöitä.
Itiöruiskussa on enemmän vettä kuin itiöitä.
Saadaksesi itiöruiskua käyttämällä tarpeeksi itiöitä, joudut samalla lisäämään paljon vettä.
Maissitek menee VIELÄ helpommin pilalle jos rasiassa on liikaa vettä tai liian vähän itiöitä.
Siinä ois nuo. Sori tää kysymysten määrä😅
Oon kyllä helkkarin kiitollinen sulle kaikista vastauksista. Kerro jos voin tehdä jonku vastapalveluksen. Ainaki saat hyvää matskuu tuleville alottelijoille mun kuvista miten ei kannata tehdä😂
Ei kellertävyys vielä sano et pitää roskiin heittää. Rihmasto erittää metaboliatuotteita jotka näkyy kellertävyytenä tai kellertävänä nesteenä. Jos oon ihan oikein ymmärtäny niin eniten niitä tulee reaktiona bakteereihin tai muihin kontaminaatioihin. Se sisältää nimittäin kaikenlaisia antibioottisia yhdisteitä riippuen sienilajista. Kun fruittaat rihmaston niin pieni kellertävyys voi olla normaalia tai kertoa jonkinlaisesta stressistä.
Kyllä noi laatikot toistaseks aika hyvältä näyttää. Eikö sul oo valoo tuolla? 6500 kelvinin ledilamppu vois auttaa pinnaamisessa. Tai sit epäsuoraa auringonvaloo runsaasti. 12/12 valojaksolla tottakai. Rihmasto saa energiaa valosta ja triggeröi erillaisia metaboliahimmeleitä tai jotain emt…
Edit: Tiiän tiiän… Nää kuvaushommat on vaikeita mulle kans. Kuitenkin nyt kun tuota kuvaa tuhrustelen niin ihan kuin näyttäis vähän kuivalta. Jos siellä tosiaan kellertävyyttä näkyy niin se voi johtua ihan siitä… Tai monesta muusta asiasta joille et voi mitään tässä vaiheessa.
Totta tuo kyllä. Suoraan paketista otetut rasiat pitäisi olla kyllä puhtaita.
Silti… Homettahan maissitekillä saa helposti aikaan. Saa kyllä sieniäkin. Jos multa kysytään niin vähän niin kuin Uncle Bens riisi TEK. Hyvä kun tyypit pääsee kokeilee ja saa helposti tatteja, mutta roskiin menee aivan jumalaton määrä homehtunutta ruokaa ja muovia.
Sullekkin mää suosittelisin tuota SAB käyttöä. Huomaat varmasti eron ihan jo tuon maissitekin kanssa eikä tarttee siivota tai huolehtia kontaminaatioista niin paljoa kun liikuttelee käsiä laatikon sisällä rauhallisesti.
Sori vähän pitää pilkkua viilata vaikka ehkä tää kasvatushotlinen palstatila pitäs säästää kasvatuskysymyksille ja -vastauksille, mutta:
Sienet ei saa mitään energiaa valosta, koska eivät ole fotosynteesiin kykeneviä autotrofeja.
Oikeassa olet tosin et valo signaloi ja säätelee sienissä eri asioita (riippuen lajista), kuten esim. fototropismia, rihmastokasvua, vuorokausirytmiä ja itiöiden itämistä ja muutakin.
Ihan totta. Tavallaan… Se miten sienet käyttävät valoa hyödykseen vaihtelee tosi paljon. Tässä yleistieteellisyyttä-
-" Does mycelium grow faster in light?
During the conducted observations of the effect of light on the development of vegetative and reproductive mycelium, it was found that the amount of fruiting bodies produced under exposure to light was over 100% higher compared to fully formed fruiting bodies growing with limited light."-
Luonnossa on tavattu sieniä jotka osaavat kyllä tuottaa auringonvalosta sähköä tai muuta energiaa eri mekanismeilla.
Jos vähän filosofisesti saivarreellaan niin metaboliset tapahtumat joiden triggerit vapauttaa energiaa tiettyihin asioihin… Ovat myös energiaa ja niiden “triggeri” on myös energiaa. Eli sienet käyttävät valoenergiaa, tai siis oikeanlaista säteilyä.
Ehkäpä epäsuorista aurinkoenergian siirtymistä sienille suorin on se, kun syanobakteerit elävät sienen kanssa symbioosissa ja syöttävät syntetisoituja sokereita ja muita suoraan sienelle. Ihan kuin vuokranmaksu kun saa majailla lakin päällä kattohuoneistossa.
Täähän on siis ihan vain mielipide, mut mun mielestä on helpointa vain sanoa et sienet saa energiaa valosta.
Laitetaan nyt vielä langan tarkoituksen mukaisesti kasvatusneuvo-
6500kelvinin värilämmöllä varustettu valo on tutkitusti paras sienienkasvatuksessa. Yleispätevänä värilämmön haarukkana voi pitää 4000-6500k lamppuja/ledinauhoja.
Epäsuora auringonvalo tai talvikuukausina suora auringonvalo on parempi kuin ei mitään. Joskus jopa tosi hyvä.
Siinähän on se laatikon pinta sekä ikkuna välissä joten UV kertoimia ei kannata suomessa asuvien tuijotella. Meidän UV kertoimet ei tee laatikon ja ikkunan läpi sienille mitään pahaa. Testattu on. Helteillä tai voimaakkaassa auringonvalossa tulee kuuma laatikko auringossa. Se on huono homma eikä voimakasta auringonvaloa kannata laatikolle antaa kuin joitakin minuutteja tai riskeeraa ylikuumenemisen ja jopa rihmaston osittaisen äkkikuoleman.
Muistan lukeneena joskus että ku keissi laitetaan fruittaamaan niin sen pinnassa olevaa rihmastoa tulisi olla 25% pinta-alasta. Löysin netistä kuvan, mitä ootte mieltä, vieläkö pitäisitte kolonisoitumassa vai laittaisitko jo fruiting champeriin?
Niin et missä vaiheessa 25% pinta-alasta?
Sori mut menee vähä ohi nyt.
Yleisellä tasolla neuvoisin, ettei “keissi” saa sisältää rihmastojyviä ollenkaan vaan katekerros käytetään jyvien peittämiseen. Pinnalla olevat rihmastojyvät tuppaavat kuivumaan koska jyvä ei pysty pitämään tarpeeksi kosteutta ja tarvitsee kaverikseen kuitua. Kuivunut rihmastojyvä kuolee ja paljastaa jyvän pinnan homeille ja bakteereille (tosi huono juttu).
Kun sekoitat rihmaston toissijaiseen kasvualustaan, niin käytetään rihmastojyviä 1:1 - 1:5 suhteella. Jyviä siis aina se 1 osa.
Voit laittaa laatikon heti “fruittaamaan” eli valon alle 12/12 jaksolla ja ilmanvaihtoa fruittauslaatikkoon päivittäin sumuttamalla kevyesti laitoja ja itse “keissin” pintaa etäisyydeltä, tai jos olet pastöroinut ja asettanut kosteuden hyvin niin voit pitää kasvualustan kolonisoitumassa kansi kiinni kunnes “keissi” on 60-100% kolonisoitunut.
Olen itse huomannut, että esimerkiksi käytetyt kahvinpurut toimii aika hyvin, kun latoo tavarat kerroksittain laatikkoon tässä järjestyksessä.
Kookoskuitu/vermikuliitti/käytetyt kahvinpurut ja kipsi
Rihmastojyvät.
Päällimmäiseksi kookoskuitu “pseudo-casing” tai siis ihan suomeksi “katekerros”.
Tähänkin hyvä sekoittaa hiukan kipsiä.
Kun kerrostaminen on valmis niin tasoita katekerroksen pinta painamalla kevyesti. Sivupinnejä tulee vähemmän jos saat laatikosta napakan mutta ilmavan. Ei ne rihmastojyvät pienestä tiivistyksestä kärsi. Päinvastoin.
Toiset käyttää “liner” muovia astian pohjalla sivupinnien vähentämiseen samaan tapaan kuin Toadmanillä on tuota foliota. Niin kuin hänelle jo kerroinkin, elkee käyttäkö foliota koska cubensis saattaa päättää metabolisoida sitä. Siitä syntyy pienoinen terveysriski.
Tuotatuota… Jos on aloittelija eikä tekniikka ole tuon kosteuden asettamisen ja laatikon rakentamisen kanssa vielä ihan kunnossa, niin vahvasti suosittelisin käyttämään ihan pelkkää kookoskuitua ja kipsiä toissijaisessa kasvualustassa. Ehkä myös vermikuliittia jos satut helposti löytämään. Mulla sitä ei yleensä ole.
Kahvinpurut ja muut typpiravinteet tuo helposti ongelmia matkaan jos ei ole kovin harjoittunut tekniikka ja käyttää vieläpä itiöruiskua.
Kannattaa kyllä harrastusta jatkaa ja pyrkiä lopulta käyttämään kasvuaineena vaikka mitä. Kuitenkin ihan mukavuuden ja onnistumisen tunteen takia kannattaa alussa ottaa rauhallisesti ravinteiden kanssa.
Kieltämättä siltä kyllä näyttäis. Äkkiseltään kuvittelisin, että pf-kakkuja saa sekoitettua alustaan ilman huolta matskun kuivumisesta. En oo koskaan ite tehny nii en kyllä osaa sanoa tai suositella tämmöstä. Kyllä mun mielestä siinäkin tapauksessa katekerros on ihan wörttiä kun se tuo kummiskin kosteutta mukaan kivasti. Ehtii myös alla oleva materiaali kolonisoitua tasaisemmin ennen kuin puskee pinnalle.
Hei, mulla on nyt 15 riisi tekeillä tehtyä kakkua terraariossa, joita dunkkasin 8-12h. Lisäksi tökin niihin reikiä haarukalla ja rullasin ne vermikuliitissa. Ne on nyt olleet terraarioissa kahdeksan vuorokautta, eikä niissä näy vieläkään merkkejä pinnaamisesta tai edes siitä valkoisesta mikä kasvaa vermikuliittiin kiinni. Onko syytä olla huolissaan? Tuoksu terraariossa on kuitenkin raikkaan sienimäinen, eikä ainakaan ole mitään näkyviä kontaminaatioita.
Tulin myös eilen hätäpäissäni tehneeksi kuudelle kakulle niin, että huuhtelin niistä vanhat vermikuliitit pois, jonka jälkeen rullasin ne uudestaan vermikuliitissa. Voiko tästä mahdollisesti olla jotain haittaa?
Kyllä nyt vaikuttais siltä, että oot stressannu niitä vähän kaikenlaisella eikä ne meinaa pinnata kun korjaileevat hyysäämisesi aiheuttama vahinkoa. Tää on kuin joku hassu versio munchausenista.
Siis itiöruiskua käyttäessä mukaan tulee vaikka mitä geenejä kilpailemaan keskenään ja joskus harvoin käy niin et kakut tai laatikko ei meinaa pinnata millään. Mullakin nyt yks puhdasviljelmä kokeilussa jossa aivan uskomattoman hidas rihmasto. Ei oo siis välttämättä sun vika jos ei pinnaa. Sen lisäksi, jos olet ottanut kakut ulos heti kun näkyvä pinta on valkoista, sisälle on voinut jäädä kolonisoimatonta materiaalia eikä kakku pinnaa ennen kuin on ottanut haltuunsa kaiken.
Nyt vaan opettelet kärsivällisyyttä ja rakennat lisäaitaa impulsseille. Kyllä ne sieltä tulee kun otat rauhassa ja seuraat valmiita tekniikoita. Ei kannata ruveta säätämään jos et tiiä mitä teet. Esimerkiksi toi reikien tökkiminen… Tuommosella säätämisellä 8 vuorokautta ilman pinnejä on ihan odotettavaa.
Onnea matkaan.
Kertoisitkos vielä minkälainen laatikko sulla on fruittauskammiona käytössä? Hyvät pintaolosuhteet kakulle on aika tärkeetä pinnaamista varten.
:Semi turhaa pohdintaa:- En rupee sanoo sulle mitä pitäis tehä koska tää on nyt sun opintie. Sanon kuitenkin et aika mielenkiintoista kun oot tökkiny itiöruiskulla tehtyjä riisikakkuja eikä sisältä puske hometta tai muuta paskaa pintaan. Sul on siis kai puhdas prosessi. Minua henkilökohtaisesti kiinnostais tuossa vaiheessa sekoittaa ne kookoskuituun ja vermikuliittiin kun pinnaamista saa muutenkin vielä odotella. Jos teet tällaisen villin vedon keskellä prosessia niin muista, ettei riisinjyviä saa näkyä sit pinnalla vaan ne pitää olla peitettynä.
Tosin jos ne kakut ei oo vielä valmiita ja sisällä on kolonisoimattomia riisinjyviä niin sun prokkis on varmaan tuhoon tuomittu jo tuon tökkimisen takia. Aika monta riskin paikkaa tässä, eli mun mielenkiinnot ei ole se turvallisin tie miten toimia. Turvallisinta on pitää se kakkuna ja yrittää siitä saada pinnejä nykyisellä tekniikallas.
Kaksi viikkoa meni, kunnes kakut olivat täysin kolonisoituneita, jonka jälkeen annoin niille viikon aikaa vakautua, kuten HuMyssä suositellaan. Jyvät ovat siis täysin kolonisoituneita. Ja ton riisikakkujen tökkimisen haarukalla otin tältä foorumilta. Muistaakseni Eni suositteli sitä sillä perusteella, että riisikakuilla on tapana kiinteytyä niin, ettei ne pääse pinnaamaan.
Okei. Saattaapi olla sitten kyse geeneistä. Oudolta kyllä mun korvaan toi tökkiminen kuullostaa. Jo rihmaistoituneen jyvän rikkominen voi paljastaa sisältä ravinteita joihin bakteeri tai homeitiö voi tarttua. Luulisi jo ihan vahingon parantamisen vievän energiaa ja hidastavan kasvua. Jos sulla vermikuliittikuorrute siinä niin ei se ylirihmoittuminen pitäisi olla ongelma. En kyllä itse vermikuliittia siihenkään ole käyttänyt vaan kookosta sen ihanteellisen ph tason takia. En myöskään tykkää vermikuliitin hitusista sienien kannoissa.
Kuitenkin nyt kun tuota kuvaa tuhrustelen niin ihan kuin näyttäis vähän kuivalta. Jos siellä tosiaan kellertävyyttä näkyy niin se voi johtua ihan siitä… Tai monesta muusta asiasta joille et voi mitään tässä vaiheessa.
Kuitenkin ihan mukavuuden ja onnistumisen tunteen takia kannattaa alussa ottaa rauhallisesti ravinteiden kanssa.
Aika monta riskin paikkaa tässä, eli mun mielenkiinnot ei ole se turvallisin tie miten toimia. Turvallisinta on pitää se kakkuna ja yrittää siitä saada pinnejä nykyisellä tekniikallas.
Jo rihmaistoituneen jyvän rikkominen voi paljastaa sisältä ravinteita joihin bakteeri tai homeitiö voi tarttua. Luulisi jo ihan vahingon parantamisen vievän energiaa ja hidastavan kasvua. Jos sulla vermikuliittikuorrute siinä niin ei se ylirihmoittuminen pitäisi olla ongelma. En kyllä itse vermikuliittia siihenkään ole käyttänyt vaan kookosta sen ihanteellisen ph tason takia. En myöskään tykkää vermikuliitin hitusista sienien kannoissa.