Kiitos! Näin arvelinkin. Perus maissipurkeista kyse 
Muistan et näin vanhoilla foorumeilla kuvan sienestä joka oli kukkaruukussa kasvin juurella kasvamassa 
Sitä ois kyl hauska koittaa joskus.
Noniin. Enään en osta uncle benejä. Miten muuten nuo ohran jyvät? Liuotin 12 tuntii vedessä ja kiehautin. Onko ohra hyvää spawni tavaraa? Luulos ettei ainakaa homehdu helposti.
1 tykkäys
Myös painekeitin lähtee vaihtoo en voinut olla ostamatta 30l oikeaa painekattilaa. Maksoin siitä 300e ja se on uus. Mitä ootte mieltä koijattiinko taas apinaa?
1 tykkäys
No nyt on seksikkäät välineet. Noissa purkeissa on se kolmiosainen vakuumikansi. Itse väsään ne silleen, että vedän sen metallisen vakuumisinetin ja metallikannen välissä olevan pahvin pois ja ruikkaan vakuumisinetin reunojen viereen(ei ihan reunoille) ja keskelle töpsäyksen kovia lämpöjä kestävää silikonia. Pieni puristus kantta vasten ja antaa kuivua ennen reikien poraamista. Reiät poraan niin, että kannet on kevyesti kiinni purkeissa. Jyväpurkkien ei tarttee olla vesitiiviitä millään lailla joten kannet toimivat myös jos otat myös vakuumisinetin pois.
Ohra käy kyllä. Oikeastaan kaikki viljat käy ja jotkut pähkinät myös. Rinnakkaiskokeissa ruisjyvä ja hirssi on parhaita eri syistä.
Kun painekeität ne 15psi 70-90min niin ne ovat steriilejä. Olettaen siis, että väsäsit kannet edes jotenkin oikein. Tässä tapauksessa ne pilaantuu vain jos puhallat kanteen tai jos ruiskutat sisälle esimerkiksi bakteereja/homeitiöitä. Itiöruiskua käyttäessä aika monestikkin mukaan pääsee vähintään bakteereja, mutta sieni osaa todennäköisesti elää niiden kanssa etkä huomaa niitä ellet osaa katsoa.
Kun keität jyviä niin paineen pitäisi pysyä vakaana. Jos höyryä puskee ulos venttiilistä niin se ei ole vakaa. Pieniä pihahduksia voi tulla.
Oon vähän kade tosta sun pöntöstä. Jos et ole ennen vastaavia painelaitteita käyttänyt niin olehan varovainen opetellessa. Hinnat noissa vaihtelee hurjasti ihan pienien yksityiskohtien takia niin paha mennä sanomaan onko halpa löytö vai ei.
Okei kiitos paljon vinkeistä :) hyvää viikonloppua kaikille tyypeille. Nähtäväksi jää nuo purkit et miten ne lähtee kasvamaan ja mitä siellä alkaa kasvamaan . Päivittelen ens viikolla tuloksia.
Yleensä parhain paikka on jääkaapin yllä olevassa kaapissa kun siellä on kuitenkin aika lämmin. Ei tarvitse ovea pitää auki koska sen auki pitäminen altistaisi rihmastoa mahdollisille kontaminaatioille. Kyllä se ilma kiertää aivan tarpeeksi kaapin raoista kun eihän ne kaapit kuitenkaan ilmatiiviitä ole normaalisti.
Kärsivällisyys on valttia tässä hommassa kun itelläkin on nyt kaks pussia mitkä on kolonisoitumassa normaalia hitaammin mutta kuitenkin en ole havainnut kontaminaatoita vielä. Kohta ollu n. kuukauden tuolla kaapissa ja vasta on n. ehkä 70% kolonisoitunut kun normaalisti on jo täysin kolonisoitunut aiempien kokemuksien mukaan. Mutta eiköhän nuo pussit muutaman viikon sisään ole valmiita.
Jos huonelämpötila on jossain 18-22 asteen hujakoilla niin ei tarvitse lisää lämpöä. Varsinkin tän Matiaksen maissitekin kanssa suosisin matalampia lämpötiloja niin itiöt saavat paremman lähtökohdan kilpailun voittamiseksi.
Olen aika varma, että jos maissitek purkkeja joissa kasa itiöitä inokuloituna käytännössä avoimessa ilmassa, haudutetaan +25-28°c lämmöissä, niin pilaantumisriski nousee kertoimella.
Edit: Täytyy kyllä mainita et tää maissitek on mulle muuten täysin tuntematon jos hataria muistikuvia vanhan foorumin ajoilta ei lasketa. Silloinkaan en lukenut/nähnyt muuta kuin inokulointivaiheen joten seuraan tätä Luontokuvaajan proggista mielenkiinnolla.
Neuvoni perustuu siis yleistietoon mikrobiologiasta eikä kokemukseen kyseisestä tekniikasta. Pitää kyllä kokeilla itsekkin jossain vaiheessa.
Kun “ghetto pastöroin” yleisen kookoskuitureseptin mukaan tehdyn kasvualustan niin laitetaanko myös kipsi lillumasn veteen vai lisätäänkö se pastöroituun kookoskuitu/vermikuliitti/kahvi-mixiin?
Edit: ja kun ohjeessa kerrotaan että
10 osaa vermikuliitti
10 osaa kookoskuitua
1 osa kipsiä
1 osa käytettyjä kahvinpuruja
Niin kysymys kuuluu että lasketaanko nuo osuudet litroina vai grammoina?
Tilavuuksina. Kannattaa tosiaan vilkuilla myös se Ghetto-opas läpi, se kun on tuota viimeisintä HuMyn versiota tuoreempi (ainakin toistaiseksi ;) ) ja joitain juttuja on selvennetty hieman.
2 tykkäystä
Toi bucket tek kahvi heitti kyllä aamukahvit rinnuksille. =DDD Totaki pitää kyllä itse kokeilla. Siis ihan oikeesti jos se on noin helppoa niin en kyllä mitään instant pottia osta pastörointiin.
Veljeni sai ihan kunnon paskamyrskyn aikaan shroomeryssä kun sanoi pastöroivansa uunissa toissijaisia kasvualustoja joissa kahvia kun kaikki muut huusi et kahvi kasvattaa vain hometta ja ole hiljaa. Eihän sitä tuossa getto-ohjeessa paljoa ole eli saattaahan se toimia aika hyvinkin. Meidän perheessä kahvia tungetaan kaikkeen ja juodaan aivan liikaa joten sitä on kyllä kiva näissäkin hommissa käyttää. Agarissa se kyllä aiheuttaa melkein pelkkiä ongelmia.
Ehkä voisin jakaa tämän veljeni kokemuksen myös varoituksena. Elkää missään nimessä menkö shroomeryssä puhumaan tästä bucket tek kahvista vaikka se varmaan toimiikin ihan hyvin. 
Kakkuissa on ensinmäiset pinnit näkyvissä! Kuuluuko kakkuja sumuutella samanlailla kuin ennenkin? Silleen et pinnassa pieniä mikro vesi pisaroita. Kuumottaa että saan jonku musta homeen aikaan.
1 tykkäys
Kakkuja ei kannata sumutella, seisova vesi ei ole hyväksi kakun päällä. Pidä laatikossa kosteus korkealla sumuttelemalla reunoja ja tuulettele välillä niin hyvä on.
1 tykkäys
Ei pitäisi ikinä sumutella niitä kakkuja päin. Laatikon yläpuolelle sumuttelee ja antaa sataa lootaan. Kyllä saa olla korkeahko kosteus fruittausvaiheessakin, kuten mm. ghetto-oppaasta voi lukea.
1 tykkäys
Jeep. Muotoilin vähän huonosti ton kysymyksen. Silleen oon just sumuutellut et ammun sen kakun yläpuolelle et se laskeutuu siihen. mietin vaan että pitääkö lopettaa sekin nyt kun pinnejä on alkanut tulee kun ainaki tuntuu että se ei ime sitä vähääkään enään vettä. Alkuvaiheessa tuntu että ei riitä edes 3x päivää. Mut joo pitää olla varovainen ja koittaa pitää laatikon kaikki pinnat kosteana.k7itti vastauksista.
Kun Itiön kookoskuitu tekniikkaan lisätään kipsiä, sanotaan että noin 5-10% olisi se sopiva osuus. Miten tämä lasketaan käyttäessä Itiön ohjeita? (100g kookoskuitua+5dl vermikuliittia+3dl kahvia)
Jos tässä huonolla matikkapäällä laskee niin kipsiä pitäisi tulla 0,25dl. Meneekö jo överiksi?
Ei mee överiksi. Kipsiä on hankala annostella liikaa kunhan pysyy suurinpiirtein tuollaisissa määrisssä.
1 tykkäys
Hei kiitos vastauksestasi. Tota mitenkähän helposti tuommoinen kookoskuitu priketin pala sitten itse prosessissa toimii, laitetaanko se vain samaan pastöroitumaan muiden kera tommosena palikkana ku tässä hetken tuumaillut että ei näytä oikeen miksaantuvan veteen että onko parempi käyttää vähän murskattuna tota kookoskuitua?
Kannattaa laittaa pieniin paloihin niin tulee tasalaatuisempi prosessi. Toi ämpäripastörointi on sen verran ghettoa, että ei ole mitään kunnollista tapaa tietää onnistuiko joten kannattaa pyrkiä siihen et tavara lämpiää samaa tahtia. Se lohkee aika hyvin kun upotat veitsen palikkaan ja väännät. Elä yritä lohkaista liian paksusti vaan useammassa erässä. Ne lohkaistut levyt sit paloittelet käsin lastuiksi pohjalle. Kannattaa kookokset laittaa ihan pohjalle eikä muiden juttujen päälle. Imeevät vedet helpommin.
1 tykkäys
Ylpeä isukki näiden pikku friiekkien
tiedän ois pitäny laittaa tonne kakun alle laittaa jotain ettei kasvais sieltä mut näillä mennää. Odottelen että ensinmäiset laatikot alkais pinnaa.
3 tykkäystä
Nättiä! Saa pinnit tulla mistä vaan voivat. Jos sulla on korokkeena joku verkko tai jotain niin sitten kannattaa alusia käyttää kakulle. Saahan ne kyllä verkon läpi myös saksittua. Jos tippuu veteen niin sieltä sit noukkii. Kun ei oo niin tarkka ja antaa sienien olla sieniä niin tulee just tommosia uniikkeja hattivatteja.
Mun eka sieni ikinä oli 4 desin jyväkakusta saatu 20cm köriläs. Loput kakusta olikin paljon pienempiä