Hyvähän se on noita juttuja miettiä. 
Ite ostin vuosia sitten ikeasta pari halpaa tyynyä. Se tyynyn pussi sekä villat sisällä on mennyt aika moneen käyttöön ja nyt vasta alkaa toinen tyyny olla puoliksi tyhjä.
Tyynyvanun nimellä pitäisi löytyä. Sitä käytetään täytteenä. Tai sitten ostaa halvan tyynyn.
Juu kuten aikasemmin b00mba kertokin niin kannattaa ensin tutustua ihan normi cube/ruokasienien kasvatukseen ja agartyöskentelyyn. Harrastelet sitä pari vuotta ennen kun ees alat miettimään silokkien kesyttämistä. Ilman todella kattavaa tietämystä ja tosi hyvää tatsia hommaan melkeempä mahdotonta saada kasvamaan sisällä.
Kannattaa kyllä koittaa jos uitat lakkeja vedessä ja käyt sitä itiövettä suikimassa pellon reunat täyteen jos sieltä vuoden tai kahden päästä jotain puskis pintaan :D
Tuolla shroomeryn puolella keksittiin juuri kuinka ravinnevedellä kosteutettua hydrosoraa saa käytettyä jyvien tapaan purkissa. Kiinnostaisi kyllä kokeilla silokkien istutusta sillä tavalla. Hydrosora on halpaa ja ravinteilla voi kikkailla vaikka mitenkä saavuttaakseen ehkä jotain järkevää ja toimivaa. Jos vaikka kävisi juuri ennen syksyn kylmempiä sateita polkemassa tällaista hydrosora/suippumadonlakkirihmastoa nurmipaakuille? Tai ymppää niitä nurmipaakkujen sisään?
Jos ylipäätään toimii niin toimisi myös siemeniin tehdyllä rihmastolla. Jos en nyt ihan väärin muista niin suippumadonlakki iti parhaiten ruohonsiemenissä.
1 tykkäys
niissä nurmi tuppoistahan ne yleensä piileksii. Hei mistä löydän tuota kipsiä? En löydä oulusta panimo tarvike kauppaa. Pystyykö tilaamaan jostai? Toinen kysymys. Laitoin juuri riisi pussit bulkin sekaa muovilaatikoihin tarviko tämä sekotettu setti ilmaa tai aukon kaasujen poistoon.Laitoin paperi palan kannen ja laatikon väliin että sinne jäi pikku aukko.
Laatikot päästää yleensä tarpeeksi ilmaa että ilmanvaihtoa tarvii yleensä miettiä vasta siinä vaiheessa kun bulkki on kolonisoitunut ja halutaan saada se tuottamaan itiöemiä. Eli todennäköisesti voit pitää sen kiinni kunnes haluut et alkaa pinnaamaan, ja sitten raottaa kantta, alkaa tuulettamaan tjsp. riippuen proggiksestasi tottakai.
1 tykkäys
Juurikin noin kuin gnoomu neuvoo. Yksi merkki täysin nappiin menneestä prosessista on se, ettei tarvitse sumutella tai availla laatikkoa ollenkaan ennen ensimmäisiä pinnejä tai kokonaisia sieniä. Tavoite on siis säilyttää kasvualustan kosteus sienille eikä haihdutella sitä turhaan. Jos kasvualusta kuivuu liikaa ennen ensimmäisiä pinnejä niin kasvu on jo hidastunut mikä vie voimaa sienien tuottamisesta. Ei se mikään katastrofi ole vaan ensikerralla vain sit paremmin ja ne sienet talteen mitä tulee. Onnea matkaan. 
3 tykkäystä
Joo ite oon ainakin huomannu että mitä paremmin saa pidettyä sen kosteuden optimaalisena ennen pinnausta niin sieltä lähtee se eka flushi tulemaan räjähdysmäisesti aiempaan verrattuna ja sitten tietyillä lajikkeilla ne keskiflushit lähtee sit ihan käsistä välillä kun niitä sieniä vaan tulee ja tulee.
Golden teacherillä oon usein huomannu että se eka flushi on se yks pienimmistä ja sit toka ja kolmas yleensä sit ovat aika isoja määrältään jos ne kosteuden olosuhteet meni nappiin.
Jees GT tällä hetkellä juurikin tulilla. Kiitos vastauksesta! Kattoo, jospa nuo rupeis flushaa. Ilmankosteudesta ei tarvii huolehtia, kaks ilmakivee ja pohjalla lecasoraa niin että ne lähes peittyy vedestä ja noin neljä viis kertaa päivässä tuuletin podin ja ja suihkuttelen aina vettä samalla podiin ja huiskuttelen hiilidioksidia pois podista… Ei oo kosteusmittaria mutta veikkaan ilmankosteudeksi noin 95-99 prosenttia. Ei oo koskaan ollu maissinjyviin kans tämmöstä ja nyt vähän opettelen noita PF- tek kakkuja.
1 tykkäys
Öö öö. Vähän huolettaa kaikki tuo mekaanisuus. Kakuille pitäis riittää ihan se vesi siellä pohjalla eikä edes lekasoraa tarvitse vaan se lähinnä haittaa veden vaihtamista. Tosin ei kai se sora siellä haittaakkaan kunhan laatikkoon ei pääse paljoa roinaa kasvattamaan levää vedessä.
Tuota tuulettelu huiskuttelua ei tarvitse tehdä. Se vain viskoo roinaa sinne ilmasta. Sumuttelu aiheuttaa tarpeeksi ilmanliikettä raikkaan ilman vaihtoon. Sumuttele kun tarvitsee. 4-5 kertaa päivässä saattaa olla ihan ok näin talvisin kun on aika kuiva ilma.
Veljeni sai tuolla shroomeryn puolella siitäkin aika hyvin paskaa niskaansa kun kysyi noiden ilmapumppujen käytöstä jos laatikko on suljetussa tilassa. Esimerkiksi suljetussa kaapissa. Ihme paikka tuo shroomery kun joukkolynkataan vaikka vastaus on ihan yksinkertainen. Et tarvitse ilmapumppua koska kuitenkin sumuttelet sitä päivittäin monta kertaa.
1 tykkäys
Joo menee vähän liian monimutkaseks tommonen säätö. Ite oon ihan vaan silmäpelillä menny ja seurailen vaan aina että näyttääkö laatikon sivut miten kuivilta ja jos näyttää siltä et on vähän kuivahtanu tai kokonaan kuivaa niin sumuttelen sivut. Hyvin on toiminu ja tykkään ite vaan pitää homman yksinkertasena niin pysyy sit kulutkin alempana.
Miks sie sivuja sumuttelet? 
Kondensaatio reunoilla ei kerro oikeastaan mistään muusta kuin siitä, että kosteutta haihtuu ja että ulko/sisälämpötiloilla on kastepisteen ylittävä ero.
Toki jos kondensaatiota ei ole ollenkaan ja huoneenlämpötila on alle 20-23 niin alkaisin jo huolestua. Joskus jos kasvualusta on päässyt kuivumaan syystä tai toisesta (paha krapula ei jaksa) niin silloin olen sumuttanut happirikasta vettä laitaa pitkin. Rihmasto lipittelee sitä sit alta, päältä ja vähän sivuilta. Ylimääräiset valutetaan pois 12 tunnin jälkeen.
Toki tässä mua saattaa hämmentää se, et kiharrin kasvattelee nyt kakkuja ja luulin sun Paso käyttävän toissijaista kasvualustaa. Toi kihartimen vesilaatikko menetelmä ei oo moksiskaan veden lisäämisestä, mutta toissijaisella kasvualustalla laitojen sumuttelu on aika hassua.
Näin oon tehny jokaisen laatikon kohdalla ja ihan hyvin tuokin on toiminut. Toki ennen pinnaamista vähän kauempaa sumuttelen että se vesi hiljalleen tippuu siihen päälle mutta muuten pinnien muodostumisen jälkeen oon vaan sumutellut laatikon sivuja vaan lähinnä.
Okei. Kyllähän ne pisarat sivuilla luo pinta-alaa veden haihtumiselle ja ambientin kosteuden lisäämiselle joten tuskin se haittaakaan.
Okei. Elikkäs ostin testiksi tota hevosenlanta lannoitetta. Ne on tommosia pikkusia palleroita. Semmosta mietin että pitääköhän nuo palleroiset murskata vai käyttää ihan sellaisenaan?
Edit: pallerot muuttuvat pehmeiksi kastellessa joten ei muuta kun tulille vaan.
Heeeei nyt muistuu mieleen. Tai ainakin luulen niin. Kyllä se vuosia sitten käyttämäni paska oli tuota biolaa, mutta tuossa isossa säkissä. Se on siis “rakeistettu” eli jauhettu/jyrsitty tasalaatuiseksi ja puristettu sen jälkeen rakeeksi/pelletiksi. On siis vähän tiiviimmässä muodossa kuin luonnossa ja kastuessa menee mudaksi. Kannattaa huomioida tämä ja käyttää varoen. Liiat typpiravinteet tai liiat ravinteet ylipäätään hidastavat sienirihmaston kasvua. Rihmasto on silloin liian tyytyväinen eikä harpo eteenpäin ruokaa etsiessään. Lannassa voi myös olla vähän sitäsuntätä kuitumateriaalia sekaan jyrsittynä joten kannattaa antaa olla kosteana ennen pastörointia 2-4 tuntia. Näin lantaseoksessa oleva kuitumateriaali ehtii varmasti imeä kosteutta itseensä ja pastörointi onnistuu paremmin. Kun käytetään lantaa niin pastörointi antaa ~2 viikon aikaikkunan missä hyödylliset mikrobit suojelevat kasvualustaa homeilta. Siinä ajassa siis rihmaston pitäisi voittaa peli. Ei siis kannata laittaa 50/50 tuota paskaa ja kookoskuitua kahdesta eri syystä.
-
Rakeistettu lanta menee helposti mudaksi koska kuitumateriaali on jyrsitty joten tarvitset jatkeena paljon kuitumateriaalia(kookoskuitu, trimmijätteet, heinä)
-
Tiiviissä muodossa annosteltu lanta ylittää helposti rihmaston tarpeet ravinteille ja vaikeuttaa/hidastaa hommaa.
Ne hyödyt mitä cubensis lannasta saa on aika minimaaliset jos vertaa sitä vaikka sellaiseen käytäntöön, missä pidetään kokoajan jyväpurkkeja muhimassa ja kasvuainekset vaihdetaan tuoreisiin aina 2-3 flushin jälkeen.
Kyllä lanta antaa vaikka mitä hyötyjä, mutta cubensiksella niitä ei kannata lähteä vertailemaan vaan tekee omaan prosessiin sopivat ratkaisut. Jos en nyt ihan hirveästi valehtele niin edellisen kerran 30x50cm laatikosta jossa oli noin 5cm paksuudelta jyviä ja lantakasvuainesta, tuotti 6-7 flushia naaseja.
Minä vähän harkihen vielä jos säästäisin paskat kuitenkin Pan Cyan proggikselle.
Tää mun ostama paska onkin hassua. “Raikastettu”. Kukkasilta haisevaa kakkaa. 
Edit: Tämä on ymmärtääkseni vähän näpräilyä, mutta cubensis on “kotoisin” lehmänlannasta muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Lannalla on siis jonkinlaista eroa jos se tulee lehmästä, norsusta, hevosesta tai kamelista. En sit tiedä onko sillä mitään väliä sisäkasvatuksessa, mutta viimeksi olen itse käyttänyt juuri tuota hevonpaskaa. Tällä kertaa ostin lehmänlantaa.
Kiitos vinkeistä!
En oo koskaan ennen ympännyt keissiin heinää. Käykö siihen ihan semmonen heinä mitä puput syö, että löytyyköhän ihan lemmikkieläinliikkeestä? Ja tuota tuota, millaisessa suhteessa heinää/olkia käytetään? HuMyssä lukee että typpeä ei saisi olla niin paljon kuin tossa kakassa on. NPK 3-1-4 tossa shaibassa ja HuMyssä lukee että typen (N) osuus pitäisi olla käsittääkseni maksimissaan 2.7. Mutta tasoittuuko typen määrä kun siihen ympätään jyviä/PF-kakkuja 
Ne ravinnemäärät on listattu jatkamattomasta aineksesta joten kun sekoitat sitä kuitumateriaaliin niin eihän ne sitten enään pidä paikkaansa. Lannan hyödyt ovat ymmärtääkseni enimmäkseen ellei kokonaan mikrobikuormassa. Esimerkkinä Panaleous Cyanecens ei meinaa pinnata ilman lantaa toissijaisessa kasvualustassa.
Listasin tuon heinän lähinnä esimerkkinä käytettävistä kuitumateriaaleista. En käyttäisi sitä kuitenkaan cubensiksen kanssa kun kookoskuitua on kuitenkin helposti saatavilla ja se on vuosikymmenien ristikokeiden jälkeen osoittautunut ihanteelliseksi cubensikselle. Muttajoo, samaa kuin pupujen ja muiden häkkiheinät.
Jyvät itsessään sisältävät enemmän kuin tarpeeksi ravinteita sienille. Toissijaisen kasvualustan hyödyt ovat siis yleensä aivan muualla kuin NPK arvossa. (vedenpitokyky, mikrobit, hivenaineet)
Itse olen lantaa käyttänyt korkeintaan 3/10 kokonaispainosta.
Tämä toissijaisen kasvualustan ravinnepitoisuus on sellainen aihe mistä on ehkä hyvä vääntä vähän rautalankaa tässä ruokatauolla.
-
Umpeenrihmoittuneet jyvät sisältävät enemmän kuin tarpeeksi ravinteita.
-
Rihmasto syö myös kookoskuitua, mutta sen päätarkoitus on rihmastolle saatavilla olevan veden lisääminen. Itiöemän painosta on ~90% vettä.
-
Sieni on eliö jonka keskeinen tehtävä ekosysteemissä on orgaanisen aineksen hajoittaminen takaisin epäorgaaniseen muotoon kasvien käytettäväksi. Näinpä siis sienirihmasto pystyy käyttämään ravinnokseen kookoskuitua melkein yhtä hyvin kuin lantaa.
Tässä vielä RR kortti pöytään missä käydään läpi samaa asiaa eri kulmasta.
1 tykkäys
Jees. Taidanpa tehäkki niin että hommaan kookoskuitua. Menee toi shaiba kesällä puutarhaan. 
Seuraavan kerran ku teen shaisseen niin hommaan ihan hevosenlantaa.
1 tykkäys