Joo siis sori tää mun vähän harhaanjohtava kansankieli, kumminki kaikki luultavasti ymmärsi mitä projektia ja toimenpiteitä suunnittelin niin ei siinä mitään jos näitä joku tarkentaa. 
ite vasta aloittelen ja monia kysymyksiä on ollu ja varmaan on jatkossakin kun eka flushi ekassa laatikossa (kahvinporoilla) oli moby dickiä ja 118g tuoreena tuli ja toivon vaan isompia satoja ja että oppii pikkuhiljaa nää hommat paremmin. Mut jätän nyt sen kahvin pois varmuuden vuoks ja kipsiä koitan ton 1dl laittaa tohon seuraavaan, vielä on pieni osa rihmastoitumatta noissa mun pf-kakuissa, niin varmaan viikko menee.
1 tykkäys
Kahvi on kyllä oikein hyvä aines millä saa parhaimmillaan aikaan useamman flushin runsaammalla määrällä sieniä. Se hyöty vaan realisoituu vasta sitten, kun on muu tekniikka kunnossa eikä omat kämmäykset haittaa kasvua 5-7 flushin aikana.
Kunnollinen pastörointi tuo satovarmuutta, kun käyttää kahvia, tai muita typpiravinteita ja muutenkin vähentää sienelle haitallista mikrobikuormaa. Ainakin oman järkeilyn mukaan se pastörointi suojaa sienen elinvoimaa pitkälle, että pääsee sinne 5-7 flushiin asti.
Ehkä hyvä mainita, että itselläni muhkein sato ikinä tuli itiöruiskulla ympätyillä ruisjyvillä ja pastöroidulla kookos/kahvinporo/kipsi/kannabiksen trimmijäte sekoituksella.
Sehän oli enimmäkseen tuuria, koska käytin itiöruiskua.
Mutta sit jos laittaa vertailuun sen nopeuden mitä pelkällä kookoksella kasvattelu tuo… Niin aika päheet taidot saa olla, että typpiravinteista saa mitään hyötyä satomäärään vs. käytettyyn aikaan. Kunnollinen pastörointi on kuitenkin aika pitkä prosessi ja jos ei ole edes kiertoilmauunia niin se voi olla myös aika vaikeaa.
Btw… Kohdistan tuon kritiikkini siis HuMyyn. Sun kysymykset on ihan aiheellisia. HuMy osaa välillä olla aika ristiriitainen ja vanhentunut teos. Hyvä, että kysytään. Sitä kautta myös HuMyn tekijät luulisi saavan vinkkejä siitä missä mättää.
Kiitos tästä. Auttaa ehkä korjaamaan elämään lähteneen käsityksen asiasta.
HuMyn alkuperäinen kirjoittaja on kuollut jo vuosia sitten ja sen jälkeisissä päivityksissä on korjattu lähinnä asiavirheitä sekä termistöä.
Kovin motivoivaa päivitysten tekeminen ei vaikuta olevan, kun foorumilla kysellään edelleen hyvin pitkälti samoja kasvatuskysymyksiä saatavilla olevista oppaista riippumatta ja näköjään vaihtoehtoisella materiaalilla voi joutua myös järjettömän salaliittohuuruisen syyllistämisen kohteeksi.
5 tykkäystä
Tämä viestiketju on tarkoitettu kysymyksille liittyen kasvattamiseen.
Palautteet ja kehitysehdotukset niille tarkoitettuun viestiketjuun. Jatkossa viestiketjun aiheeseen kuulumattomat viestit poistetaan ilmoittamatta. -yp
1 tykkäys
Moikka ja hyvää sunnuntai aamua 
Laitoin äsken tokan laatikon bulkkimatskuineen rihmastoituun ja jäi tosi reilusti yli sitä bulkkia tohon ämpäriin jossa toteutin bucket TEK in, ja mietin että olisko järkevin heittää noi loput pois vai voiskohan niitä käyttää vielä sittenkun seuraavan kerran on ajankohtaista eli varmaan pari kuukautta pitäis säilyttää?
Nää mittasuhteet ei vielä ihan oo hallussa joten tolla ohjeella millä tein olis saanut hyvin useammankin laatikon tehtyä, mut näin tälläkertaa kävi 
P.S:
Oliko joku jostain tilannut/löytänyt kasvatukseen hyvin sopivia shoeboxeja? Koitin googletella mut en itse kovin hyviä löytänyt. Sellanen kysymys noista vielä, että jos niitä käyttää niin onko lajikkeella niin väliä siis koon puolesta, jos on matalampia että mahtuvat kasvaan? Vai kannattaisiko sillon soveltaa tota dubtub tyyliä tms että laittaa samankokoisen laatikon ylösalaisin siihen päälle? Mietin vaan kun toistaiseks tehnyt näitä pf-kakkuja ja mietin että niiden koko vois paremmin sopia noihin shoeboxeihin…
Jos pelkkää kookoskuitua, tai kookoskuitu/kipsi/vermikuliitti, niin heitä vaikka pussissa pakkaseen ja kuumenna sit uunissa ennen käyttöä. Uskoisin sen toimivan ihan hyvin. Jos ainekseen on lisätty kahvia tai lantaa, niin en suosittele säilyttelee, ellet sitten pakastamisen jälkeen pastöroi.
Mulla on ollut tapana ottaa huonekasveista pistokkaita jotka sit istutan ylijäämämatskuun. Kookoskuitu on kanssa tosi hyvä katekerros multaruukkuihin. Ehkäisee pintahomeiden syntymistä ja roinan pääsyä sisäilmaan.
Kenkälaatikoista tiiän yhden tosi hyvän (Basic Box sarja) mitä ei enään oikein saa, koska niitä valmistanut tanskalainen firma toi niitä aikoinaan suomeen ison varaston, joka on nyt loppuunmyyty kaikkialla mistä nyt tarkistin. Sarja on musta tosi hyvä, koska kansi ei ole ilmatiivis ja siinä on eräänlainen lukitus joka on estänyt mun katteja avaamasta sitä. 
Smart store Basic sarja on myös hyvä, koska kansi ei ole ilmatiivis. Toimivat siis myös muokkaamattomana. Sen sarjan kenkälaatikoita en ole vielä kokeillut. Niitä on aika hyvin myynnissä tokmannilla, motonetissa, jyskissä, biltemassa, Bauhaussilla ja varmaan muuallakin.
Tässä kuva laatikon yläreunasta. Näkyy tuollainen madallus, mikä on kummallakin puolen kapeammissa päädyissä. Kannen ja reunan väliin jää siis tilaa ilmanvaihtuvuudelle.
Jos kenkälaatikkoon laitat kakkuja, niin aika ahtaaksi käy. Suosittelisin vesilaatikkoa. Eli siis 20-50L laatikko johon asetat astiankuivauskaapin ritilän korottamaan kakut ja sit vettä pohjalle. 50L laatikkoon saa väkerrettyä ritilät vaikka kahteen kerrokseen.
Näin. Ritilän pituus on 46,5cm ja laatikko tosiaan tuo Basic XL.
Kahden kerroksen tyylillä kannattaa olla kakkujen asettelussa tarkkana. Hoituu sumuttelu sit helpommin. Saahan sen ylemmän kerroksen nostettua tielt pois aika helposti myös.
Joo toi on ihan vaan kookoskuitu+vermikuliitti seosta mihin laitoin kipsiä desin, vois koittaa tota pakastamista jos se kipsi siellä ei tee mitään haittaa.
Noista mun pf kakuista on tullu sen verran pieniä niin sen takia tota kenkälaatikkoon bulkkiin laittamista oon miettiny, jossain YouTube videossa yks tyyppi niitä käyttää, mut munkin mielestä vois käydä ahtaaksi korkeuden puolesta,
Jotain hieman pienempiä laatikoita ehkä pitää miettiä että sais jollain 1:2-1:4 suhteella bulkkiin nähden ne kakut…
Aajoo hups. Bulkkiin siis. Sitähän voi vaikka sekoitella ne siihen kenkälaatikkoon ja laittaa kenkälaatikon sit isomman laatikon sisään jonka pohjalla vettä. En ole itse näin koskaan tehnyt, mutta viime keväänä neuvoin mututuntumalla kaveria näin ja hyvin toimi.
Hän tosin käytti pyrex-lasi uunivuokaa, eikä kenkälaatikkoa. Omenia tai omenoita… Kummin vain. Tälleen kuitenkin sen sisemmän osion saa vaikka täysin täyteen.
Oisko tää vaikka maatuskaTEK?
Hälp, mun tatit kasvaa niin että pisimmät yksilöt ottaa jo kanteen kiinni, ei ole kuitenkaan vielä kaikki poimintakypsiä. Mitä teen, heivaanko kannen vai annanko tyyppien vaa kyyristellä siellä kannessa kiinni?
Anna kyyristellä vaan tai sitten voit myös leikata saksilla pisimmät poikki vaikka jostain tyven yläpuolelta niin saat kerättyä ne aiheuttamatta pienemmille abortteja.
1 tykkäys
Kiitos, luulen että saksin huomenna hujopit jo kuivumaan.
Onko jengi onnistunut torjumaan cobwebin monotubissa?
Juuri kasvamaan laitettu loota alkoi nurkasta tuottamaan cobwebbiä ja suihkin 3% vetyperoksidit niskaan ja nostin hieman viileämään tilaan.
Netistä lueskelin niin pitäisi kolme kylpyä antaa 12h välein ja tilanteesta saattaa selvitä ehjin nahoin.
Juuri toisen kerran suhkuttelin ja näyttää ainakin ettei ole levinnyt.
Heräsi kysymys tässä agar-maljoja inokuloidessa, että säilytänkö ne kaapissa vai jääkaapissa inokuloinnin jälkeen?
Anna kasvaa huoneenlämmössä jokunen päivä, että mahdolliset kontaminaatiot näkyy aikaisin ja saat mahdolliset eri kannat näkyviin jatkosiirtoja varten. Jos haluat säilöä maljoja sitten hieman pidempään, laita jääkaappiin, kun rihmasto on kasvanut noin sentin päähän maljan reunasta. Eivät ne sielläkään ikuisesti säily toki, mutta kasvua ei juuri tapahdu kylmässä.
Miten meinasit käyttää maljoille kasvatetun rihmaston?
Okei, kerkesin jo pitämään niitä jääkaapissa reilun 2vko ennen inokulointia ja kahdessa jotka kerkesin heivata oli kai homekasvua. Eli tein nyt virheen sen kannalta, etten tiedä piileekö muissa maljoissa kontaminaatio.
Miten jos otan noi mitä en inokuloinut takasin jääkaapista ulos joksikin aikaa niin voinko vielä käyttää?
Olen säilömässä vain kantoja (en tiedä onko oikea sana) ja ehkä erottelemassa/ tekemässä uusia siirtoja. Sori ei oo nää käsitteet oikeen vielä hanskassa.
Ite säilytän maljat huoneenlämmössä juuri siksi, että mahdolliset kontaminaatiot näkee varhain. Kannattaa tehdä sen verran maljoja, kuin ajattelee lähiaikoina käyttävänsä. Muovisia kertsimaljoja toki on viisainta tehdä se koko paketillinen kerralla. Teen agarseokset pyrex-pulloon ja valan maljat pian painekeiton jälkeen. ylijäänyttä seosta olen säilönyt jääkaapissa siinä pullossa korkki kiinni melko pitkiäkin aikoja. Lämmittää sulaksi ja valaa maljoihin sitten, kun sen aika on. Montaa kertaa en tuota jäähdytys-sulatus -hommaa tekisi, avattuun pulloon voi kuitenkin aina jotain paskaa päästä ja pilallahan se sitten on. Ne jääkaappiin laittamasi maljat on varmaankin aivan ok käyttää, jos ovat puhtaita. Jääkaapin kanssa hankaluutena on kondensaatio ja kaasujen tilavuuden pieneneminen jäähtyvissä maljoissa, jolloin alipaine vetää likaista jääkaappi-ilmaa sinne maljan sisään.
Etenkin kantoja erottaessa on ihan turhaa hidastaa rihmastojen kasvua kylmällä. Annat kasvaa huoneenlämmössä, valitset kannat jatkoon ja siirrostat ne uusille maljoille, toista tarvittaessa. En näe hirveästi pointtia vaikkapa itiöillä inokuloitujen maljojen pidempiaikaisessa säilytyksessä, kun eristetty kanta on aina järkevämpää ajankäyttöä agarin kanssa pelatessa. Siirrostelun yhteydessä voit tietysti aina sillä loppuviljelmällä inokuloida kasvualustaa.
Tsekkaa ajankuluksesi Shroomeryn puolelta vielä Making slants with Frank, Agar work and master slants ja Keeping isolated strains healthy. Laji/kanta/jne. on selitetty HuMyssa sivulla 15.
1 tykkäys
Kiitti tästä hei sulle!