Maastokartat ja ilmakuvat, Android/iOS/web:
Maanpeite, biomassa ja kasvijäte, web:
Metsänkäyttöilmoitukset ja hakkuualueet, web:
https://metsakeskus.maps.arcgis.com/apps/MapSeries/index.html?appid=e8c03f73165b44aa8edb276e11ca2d2c
6 tykkäystä
Joo, paikkatietoikkuna ollut kovassa käytössä.
Nuo ortokuvat paikkatietoikkunassa (ja ilmakuvat karttaselaimessa) on Maanmittauslaitokselta ja ainakin oman paikkakunnan kuvat on pari vuotta vanhoja, eli kannattaa ottaa huomioon. Täältä voi tarkistaa milloin oman alueen kuvat on viimeksi otettu.
Kerronpa tässä mitä olen hääräillyt noiden metsänkäyttöilmoitusten kanssa viime aikoina, ehkä voi olla hyötyä jollekulle.
Latasin oman alueen metsänkäyttöilmoitukset omalle koneelle (täältä) jotta voi esim. QGIS-softalla analysoida miten haluaa. Ilmeisesti rekisteröitymällä paikkatietoikkunaan voisi tehdä jotain analyysejäkin, mutta jostain syystä en ole saanut sitä toimimaan tai en ole vain jaksanut, en muista kumpi…
Anyways, kivempaa noita on omalla softalla pyöritellä ja saa analysoitua käyttäen SQL-tyylisiä tietokantakyselyjä sen sijaan että silmämääräisesti koittaa noita tutkia kartalta. QGIS:iin saisi periaatteessa myös Maanmittauslaitoksen API:n käyttöön jolloin saisi ortokuvat myös omaan layeriinsä. Se vaatii rekisteröinnin (ilmaisen) mutta en saanut ainakaan itse sitä toimimaan, valittaa että väärä salasana vaikka tarkistin moneen kertaan… 
Mutta QGIS:iin saa OpenStreetMapin kartat käyttöön vaivattomasti, joten sillä pärjää alkuun.
Asiaan, esimerkiksi havumetsien avohakkuita olen etsinyt logiikalla:
- avohakkuu kestää yleensä 1-3 vuotta
- 50% neulasista maatuu kahdessa vuodessa
Siispä etsimään 3-5v sitten alkaneita havumetsien avohakkuumaita jotka on luultavasti valmistuneet ja jonkin aikaa jäämistöt lojuneet ja neulaset ovat kereneet maatua. En tiiä onko tämä idea maailman paras mutta ainakin se vähentää liialliset vaihtoehdot ja voi etsiä niistä paikoista ehkä mistä helpoiten löytää jotakin kaipaamaansa. Ja aina voi höllentää kriteereistä jos käy paikat vähiin. Noita metsänkäyttöilmoituksia kun on niin sikana muuten.
Sitten QGIS:ssä lisää layerin filtteriin tyyliin:
"declarationstate" IN (40, 50) --hakkuu ollut voimassa tai edelleen voimassa
AND "declarationmaintreespecies" IN (0, 1, 2, 8) --tietoa ei annettu, mänty, kuusi, muu havupuu
AND "declarationarrivaldate" > '2016-01-01' --metsänkäyttöilmoituksen saapumispvm alkaen
AND "declarationarrivaldate" < '2019-07-29' --... ja loppuen
AND "cuttingrealizationpractice" = 5 --avohakkuu
Metsänkäyttöilmoitusten tietokantakenttien kuvaukset löytyy täältä.
Vaatiihan tämmöinen nippelöintiä jos meinaa muuten kuin webbipalvelun kautta noita analysoida ja varsinkaan jos ei tietokantaosaamista ole. Itselläni ohjelmointitaustaa niin mukavampaa datailla noiden kanssa. Paikkatietoikkunasta löytyy tosiaan valmis tyyli esim. metsänkäyttöilmoituksille, mutta QGIS:ssä joutuu/saa tehdä karttatyylit, värit, labelit semmoiseksi kun haluaa.
3 tykkäystä
Hmm. Löysinpäs vielä yhden hauskan palvelun, jonka tietoja ei paikkatietoikkunassa ollut.
Biomassa-atlas (luke.fi)
Sieltä saa karkean tiedon peltolohkorekisterissä mainitusta pellon käytöstä, joista mielenkiintoisina valintoina esim. kesanto tai luonnonlaidun.
Klikkaa biomassat->Potentiaali->Pellon käyttö 2021, ha .
Muistelin että Discordissa päivittelin jossain vaiheessa että hitsi kun saisi tietää mitkä pellot on kesannolla, no ehkä tässä ois siihen mahdollisuus
Päivitys 5.8.2022:
Huhhuh. Löytyi Biomassa-atlaksen avulla aikamoinen nurmilauhapommi kahden neliökilometrin alueella! 
Eli palvelu on nyt kokeiltu ja hyväksi todettu. 
Valitut tasot oli:
- Viljelyala: luonnonlaidun
- Viljelyala: kesanto, viljelemätön, ym. erityisalat
- Viljelyala: Viherkesanto ja luonnonhoitopelto
Kyseinen alue oli kaikilla tasoilla merkittynä kartalle, mutta suurin vaikuttaja oli luonnonlaitumella, sitä oli tasoselitteen mukaan yhteensä 20-200 ha.
Päivitys 15.08.2022:
Löysin ladattavat peltojen kasvulohkodatat, jota Biomassa-atlas myös käyttää. Biomassa-atlaksesta poiketen dataa ei ole karkeistettu ollenkaan, eli näkee suoraan mikä pelto = mitä kasvustoa.
Samat datat on nähtävissä Paikkatietoikkunassa “Paikkatietoa sisältävä kasvulohko 2021” nimellä, mutta lohkot on vaikea erottaa toisistaan koska värit määrittyvät pinta-alan mukaan. Klikkaamalla lohkoja saa kyllä selville kasvikoodin ja selitteen, mutta työlästähän se on klikkailla joka kohdetta erikseen ja tarkistaa mitä siellä kasvaa.
Lataus täältä: Inspire - Ruokavirasto (tiedosto “Paikkatietoa sisältävä kasvulohko 2021”)
(Huom. sama data on käytettävissä livenä WFS-webbipalvelun kautta, mutta datan käsittely on nopeampaa kun lataa omalle koneelle)
Alla ohjeet datan lisäämisen QGIS:iin.
Ylävalikosta Layer->Add Layer->Add Vector Layer, avautavan ikkunan Source-kohtaan valitsee .gpkg-tiedoston, klikkaa Add. Alkaa lataamaan tiedostoa, kun valmistuu, pitäisi löytyä KASVULOHKO-itemi. Klikkaa sitä ja “Add Layers”.
Layers-listaan (oletuksena vasen alanurkka) ilmaantuu LandUse_ExistingLandUse_GSAAAgriculturalParcel-ryhmä jonka alla KASVULOHKO.
KASVULOHKO:a kun klikkaa hiiren oikealla, valitsee Filter niin voi tehdä esim. yksinkertaisia kyselyitä kasvikoodin tai selitteen perusteella, tyyliin:
KASVIKOODI = 6122
KASVIKOODI >= 6122 AND KASVIKOODI <= 6720
KASVIKOODI IN (6710, 6720)
KASVIKOODI_SELITE_FI LIKE "%laidun%"
Itse tein niin että monistin kyseisen layerin, lisäsin jokaiselle omat filtterit niin, että pystyn katsomaan esim. kaikki laitumet, erikoisnurmet, kesannot jne. ja laitoin jokaiselle oman värin.
OSM-taustakartan saa lisättyä kartalle vasemmalta Browser->XYZ Tiles->OpenStreetMap, oikee klikki ja Add Layer to Project.
Tässä listaa mielenkiintoisista KASVIKOODI arvoista, joita kaivoin datasta:
1000-6000 Kaikenlaisia kasvatuskasveja tai viljoja
6111 1-vuot. kuivaheinä-, säilörehu-, tuorerehunurmet
6112 1-vuotiset laidunnurmet
6121 Moniv. kuivaheinä, säilörehu, tuorerehunurmet
(näitä ihan sikana ja en ole huomannut että näissä olisi lauhaa...)
6122 Monivuotiset laidunnurmet
(näistä olen löytänyt lauhaa)
6220 Pysyvä laidunnurmi (väh 5, alle 10 v)
6300 Luonnonlaidun ja -niitty
6600 Metsälaidun
6710 Hakamaa, avoin
6720 Hakamaa, puustoinen
9404 Avokesanto
9405 Luonnonhoitopelto (nurmi)
9412 Viherkesanto (nurmi ja niitty)
9424 Monimuotoisuuspelto, niitty
9621 Tilapäisesti viljelemätön luonnonlaidun ja -niitty
9801 Erityistukisopimusala, pysyvä laidun
9805 Ympäristösopimusala, pysyvä nurmi
9811 Suojavyöhyke (sitoumus 2015)
9812 Monivuotinen ympäristönurmi
9820 Suojakaista
(näistä suojavyöhykkeistä luin että epätodennäköistä löytää lauhaa ellei käytetä laidunnukseen)
Edit: kaikki koodit löytyivätkin viljelytukien hakuoppaan liitteestä B. 
Vuosi 2021 (Excel): https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/oppaat/hakuoppaat/viljelijatukien-hakuopas/hakuopas-2021/viljelijatukien-hakuopas-liite-b.xlsx
Vuosi 2022 (PDF): Liite B. Kasvikoodit ja tukikelpoisuudet (Hakuopas 2022) (ruokavirasto.fi)
Ja lopuksi vielä havainnollistava kuva miltä data voi näyttää QGIS:ssä:
Päivitys 16.08.2022:
Vaihdettu kasvulohkodatan linkit käyttämään Ruokaviraston virallista lähdettä Paitulin sijaan, datakin on vuodelta 2021 eli vuodella tuoreempaa. Päivitetty tekstit ja screenshotti.
Hmm, näyttää myös siltä että kasvulohkodatassa puuttuu suuri osa niityistä. Ne löytää MML:n Maastotietokannasta (myös Paikkatietoikkunassa saatavilla suoraan).
Päivitys 19.08.2022
Mielenkiintoisena lisänä huomasin, että on alueita jotka ovat ns. joutomaata, eli eivät ole peltoja eivätkä metsiä. Näissä saattaisi alkaa kasvaa lauhaa jossain vaiheessa, ja jotkut näistä kohteista näkyvät MML:N Maastotietokannassa niittyinä. WMS-rajapinta löytyy Rajapinnat | Metsäkeskus (metsakeskus.fi), nimellä “Metsitystukimahdollisuudet”. Pitääpä tsiigailla näitäkin luonnossa kun kerkiää.
Päivitys 25.08.2022
Päivitetäänpä tännekin Discordin lisäksi. Tiesittekö et TARKKA-niminen palvelu tarjoaa päivittäistä satelliittidataa Suomen alueelta käyttäen Sentinel ja Landsat satelliitteja?
Päivitys 23.09.2022
Kävin alueella jonka bongasin 5.8.2022. Valitettavasti ei ollut suotuisa lauhan suhteen ja liian epätasainen. Mutta alueen läheltä löysin niittypolulta joitakin kymmeniä. Lauhaa oli paljon mutta aika harvassa lopulta esiintymiä, ei todellakaan niitä lukemia mitä toivoin. Aina ei voi voittaa!
Päivitys 02.10.2022
Kesän puolella tein tosiaan noita avuhakkuuetsintöjä (kts. ylempi postaus) ja löysin sieltä silloin tuoreen (metsänkäyttöilmoitus vm. 2019), ison avohakkuualueen jonka kävin silloin tarkastamassa. Alueen kosteusindeksi (DTW, depth-to-water) oli suuri joten ajattelin sen sopivan sienille. Tänään kävin huvikseen paikan päällä pitkästä aikaa, sieltähän niitä toivottuja tapauksia (ja myös ei-toivottuja! 
) löytyi tänään sadoittain monesta eri risukasasta. 
Kyseessä oli kankainen metsämaa (tuore kangas tai vastaava suo), maaperä karkea moreeni, mäntyvaltainen uudistus/avohakkuu jonka risukasat jätetty sopivasti tien viereen odottamaan tutkijaa.
9 tykkäystä
Hyvä lanka ja hyödylliseksi jo todettu!
Niityt saa helposti lisättyä rajapinnalla QGISiin käyttämällä maanmittauslaitoksen maastotietokannan rajapintaa:
https://avoin-paikkatieto.maanmittauslaitos.fi/maastotiedot/features/v1/
Ei tarvita API-avainta, lisäys samalla tavalla kuin WMS-rajapinnan kanssa paitsi palkkinavigointi on
Layer → Add Layer → Add WFS Layer ja sitten samat temput kuin WMS-rajapinnan kanssa.
Testasin myös ortokartat WMS-rajapinnan kautta, mutta tämä vaatii APIavaimen
1 tykkäys
En kyllä saanut maastotietoja toimimaan ilman API-avainta, tulee API key required herja tuolla ohjeella…
Varmaan sillä itellä tuli aikanaan ladattua oman alueen maastotietokanta omalle koneelle Avoimien aineistojen tiedostopalvelusta ( Avoimien aineistojen tiedostopalvelu | Maanmittauslaitos)
1 tykkäys
Heippa. MML:n avoimien aineistojen tiedostopalvelusta on keväällä 2022 julkaistu beta-versio, joka on huomattavasti käyttäjäystävällisempi kuin vanha latauspalvelu.
Aiemmin beta-palvelusta löytyi vain maastotietokanta ja topografiakartat, mutta nyt sinne on tullut mukaan vaikka mitä, ja palvelua täydennetään jatkuvasti. Nyt siellä on saatavilla myös tuoreimmat ortokuvat. Vanhan palvelun maastotietokanta oli kryptinen jonka datan ymmärtämiseksi tarvitsi MML:n laatimaa exceliä, kun uudessa latauspalvelussa maastotietokantapaketti on jo valmiiksi jaoteltu - sen kuin valitsee karttaruudun, lataa aineiston ja tiputtaa sen QGIS:n.
Huom. kannattaa tsekata, että QGIS-tiedoston koordinaattijärjestelmä on asetettu ETRS89 / TM35FIN joka vastaa MML käyttämää koordinaattijärjestelmää. Koordinaattijärjestelmän saa vaihdettua QGIS:ssä project → properties → CRS
1 tykkäys
onko tullut uusii ajatuksii ton qcissin kans? sain sen toimii ja kattelin jo tänään noit alueit. pitää kyl sanoo et monivuotinen laidunnurmi mis kävin oli surkee. ei yhtää nurmilauhaa vaan kosteet heinää polveen asti.
kävin aiemmin kans kattoo laitumelt mut sielt ei löytyny mitää vaik nurmilauhaa riitti. tuli kans koluttuu metsäautoteit eikä sieltäkää löytyny kuvattavaa. täs jo muutamana vuonna ettiny enkä oo ainuttakaan löytäny.
muita sienii oon kyl keränny mettästä. näitä en oo sielt koittanu ettii mut en kyl oo löytäny sellasist paikoist mitä on vinkeissä.
@manticore kärsivällisyys yleensä palkitaan sienestyksessä. Niin sanotut “varmat” spotitkin osaa olla oikukkaita. Esim. Tänä syksynä käynyt lauhapellolla missä vuosi sitten löytyi sadoittain kuvattavaa, on viidellä käyntikerralla bongannut 1-5 yksilöä. Parilla paikkaa taas löytänyt kymmenkunta, vaikkei aiempina vuosina ole näkynyt ainuttakaan.
Oman mututuntuman perusteella vähän liiankin kosteaa suipuille lauhapelloilla…
Sitten kun se päivä koittaa että satut oikeaan paikkaan, OIKEAAN AIKAAN niin helpottuu jatkossa kyllä paljon löytäminenkin kun silmä harjaantuu kyseiselle lajille.
Onnea ja sinnikkyyttä harrastukseen!
1 tykkäys
kiitti! satuin just tänää olee oikees paikas oikeesee aikaa. katoin ex tempore mestan mihin ei ollu tarkotus mennä. niist paikoist mitkä katoin kartast etukäteen ei ollu mitää järkevää. viis käyntikertaa kuulostaa aika kovalta? joutuuks yleensä käymää niin usein?
rupesin tos miettii et miten paljon jengi luottaa noihin ilmakuvii? meinaan tuol mis oli kuvattavaa oli selvästi vihree ilmasta.
1 tykkäys
Kyllä itse luotan enemmän maastokarttaan. Ympäröivään maastoon ja korkeuskäyriin. Melko tasainen pitäisi maasto olla. Ilmakuvan vihreys taitaa olla enemmän kiinni kuvauksen ajankohdasta…
Ilmakuvat ovat olleet itselleni täysin välttämättömiä, koska asun uudella paikkakunnalla. Olen oikeastaan tutustunut alueeseen tämän harrastuksen johdosta. Valokuvaus harrastusta olen kyllä sivusta seurannut jo 2000-2010 vaihteilla, nyt siitä itsekkin kiinnostunut renesanssin myötä.
Tässä vähän havaintoja suippumadonlakin yleisyydestä suomessa:
5 löydettyä spottia. Suurin etäisyys kahden löytämäni spotin välillä 15km. Lyhyin etäisyys 2km. Kaksi spottia sisältää runsaammin valokuvattajaa, yksi keskimäärin ja kahdella havaittu vain muutama yksilö. Yksi näistä spoteista sisältää yksilöitä ensin metsätien varrella, sitten pellolla, luen nämä kuitenkin samaksi spotiksi. Potentiaalisia, lenkkeilymielessä vierailtavia spotteja tässä alueella on ainakin 3 kertaa se määrä mitä olen käynyt tutkimassa. Ja hyvin todennäköisesti alueilla missä olen jo vieraillut, on jäänyt huomaamatta piileskelevät yksilöt.
Tämän perusteella, ja sen perusteella miten moni henkilö tällä foorumilla raportoi havaintojaan. Voidaan todeta että suippumadonlakki on melko yleinen sieni. Jos sinulla on siis haasteita bongata kyseisiä sieniä, niin katso kenkien alta, sieltä minäkin olen niitä bongannut. Varsinkin kuivat yksilöt ovat varsinaisia neuloja heinäsuovassa. Lisäksi voisi mainita että ainoastaan yhdellä paikalla, keskiverto satoisella paikalla sienet pomppasi silmiin ilman minkäänlaista etsimistä.
2 tykkäystä