Kärpässienet

Ajattelin aloittaa tänne keskustelun punakärpässienestä. Olen tutustunut Amanitan microdosettamiseen ADHD hoidossa .

Olen itsekin tuosta kuullut, lähinnä Lapin shamaanien käytöstä, mutta miten turmiollista tuo on maksalle ja muille sisäelimille? Onko mitään järkeä kun on terveellisempiäkin vaihtoehtoja?

@JönsJupeli Punakärpässieni tuskin on turmiollista maksalle tai munuaisille. Ainakaan eräs yhdysvaltalainen myrkytystietokeskus ei ole sellaisia vaikutuksia raportoinut 15 vuoden aikana (Toxicity of muscimol and ibotenic acid containing mushrooms reported to a regional poison control center from 2002-2016 - PubMed). Sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia saa etsiä lähinnä keskushermostosta. ADHD-lääkkeitä toki on muitakin, mutta punakärpässienen vaikutukset ovat varsinkin isoina annoksina käsittääkseni melko uniikit. Yleinen virhe on rinnastaa ne psilosybiinin vaikutuksiin, vaikka muskimoli on lähinnä dissosiatiivi eikä psykedeeli.

1 tykkäys

Aivan, eli jopa kärpässienellä on potentiaalia lääkkeeksi, mielenkiintoista. Itselläni on ADD johon ei oikein tunnu löytyvän toimivaa lääkettä, mutta taidan silti jättää punaisten sienten kokeilut muille ja odottelen mahdollisia tutkimuksia.

Kannattaa perehtyä todella hyvin aiheeseen jos aikoo kärppäreitä käyttää. Varsinkin isommilla annoksilla. Täällä vanhalla foorumillakin oli virheellistä tietoa näistä sienistä ja niiden valmistuksesta. Kannattaa tsekata amanitadreamerin kotisivut. Sieltä löytyy tosi hyvää infoa. Korjatkaa toki jos olen väärässä tästä lähteestä.

3 tykkäystä

Lääkinnällisestä tehosta tällaisessa käyttötarkoituksessa ei liene mitään kunnollista näyttöä?

2viikkoa testasin microdosea ja oli alussa varsinkin selkeästi stimuloitunut olo. Asiat mitä on normaalisti vaikea tehdä onnistui nyt helposti. Kasvaako tähän sitten toleranssi nopeasti uskoisin . Wikipediassa myös luki ettei viikingit käyttänyt kärpässieniä taisteluissa koska väsyttää. Entäpä jos viikingit jo mikrotti tätä . Ystäväni kertoi että microdosetti viikon ja sitten joi teenä isomman dosen 8g . Näin sienen henki siirtyy mieleen .

@Viider Toleranssi toimii kärpässienillä ilmeisesti aivan eri tavalla kuin psilosybiinin kanssa. Esimerkiksi yllä mainitun Amanita Dreamerin mukaan toleranssi vähenee ajan myötä. Siksi hänen mikroannosteluohjelmassaan annoksia otetaan harvemmin ja harvemmin kunnes annosten ottaminen lopetetaan kokonaan.

Väite, jonka mukaan viikingit olisivat käyttäneet kärpässientä taisteluissa, on todennäköisesti täysin vailla totuusperää. Iboteenihappo on stimulantti, mutta muskimoli on depressantti. Isommilla annoksilla kärpässienen nauttiminen johtaa siis alkutilaa pahempaan väsähtämiseen, kun iboteenihappo muuttuu elimistössä muskimoliksi. Kyllähän kärpässienistä jonkinlaisen energiapyrähdyksen voi saada, mutta sen käyttö taisteluissa vaikuttaa hieman kaukaa haetulta.

1 tykkäys

Kaukaahaetulta miksi jos pieni annos nimenomaan piristää. Ehkä minulla tapahtui juuri tämä etten enää tarvitse kärpässientä. Mikrotin 2viikkoa aika lailla samoilla peukalonkynnen kokoisilla annoksilla . Eli tässä on käänteistoleranssi se voi olla myös miksi koin ettei enää stimuloi kun amanitaa oli jo liikaa kehossa. Jos olisin itse viikinki ja piristettä olisi saatava Amanita pienellä annoksella sopisi kyllä taisteluun oman kokemukseni perusteella

Itselläni on mielikuva tästä tarinasta viikinkien sienten syömisestä, että kyseessä olisi ollut keino päästä bersekki-raivon valtaan. Mihinkään suoraan perimätietolähteeseen en ole tässä yhteydessä törmännyt, vaikka viikinkien kulttuurista on kirjallista perinnettä olemassa ja olen sitä jonkin verran lukenut(esim. Edda ja lukuisat saagat löytyvät myös suomennettuina. Suosittelen lukemaan, ovat oikein hienoja).
Todennäköisesti kyseessä on vain iskevän kuuloinen tarina vailla sen suurempaa totuuspohjaa.
Itselleni on vaikeaa kuvitella sieniä (kärpässieniä tai silokkeja) minkäänlaisen taisteluraivon lähteenä johtuen niiden vaikutuksista. Mikroannokset tässä yhteydessä kuulostavat ehkä hieman huvittavilta.

Yleisesti ottaen puhuttaessa shamaaneista, viikingeistä, aborginaaleista, tms. kulttuureista joista meidän on hankala saada mitään todellista tietoa, on syytä jollain tavoin huomioida se millä perusteilla haluamme näitä kulttuureita tai ihmisryhmiä mystifioida, romantisoida tai ylevöittää. Osin tällainen toiminta ei tee kunniaa näille tahoille, vaan tekee heistä satuolentoja sadunomaisine tapoineen. Samalla heidän todellinen historiallinen elämäntapansa ja kulttuuri ovat vaarassa jäädä unelmiemme jalkoihin.

4 tykkäystä