Kaikki agarista

[b00mba]

Moikka nyymit! Olen itse enimmäkseen kasvatellut ruokasieniä ja nyt ajattelin monipuolistaa taitojani ja jääkaapissa lojuvaa “geenikirjastoani” kaikenlaisilla yksilöillä jopa suoraan luonnosta otetuilla näytteillä.
Tulin tänne tutkiakseni, että minkälaista taidetta suomalaiset mykologogogit ovat saaneet aikaan agar rihmastoviljelyn kokeiluissa. Hämmästyin sen verran tämän aiheen poissaoloa foorumilla, että piti tietenkin näin röyhkeästi aloittaa olemassaoloni täällä heti uudella langalla.

Tähän kaikki agar rihmastoviljelyn aiheet.
-Petrimaljakasvustot
-Nesterihmastot (LC)
-Rihmaston pitkäsäilytystekniikat
-Agar seokset ja valmistus
-Rihmastotyyppien kategorisointi ja tunnistaminen (rhizomorph/tomentose)
-Kudos/itiönäytteiden puhdistaminen
-Kloonaaminen
-Luonnonlajikkeiden “domestikointi”
-Laminaarivirtaus työvälineet
-SAB (Still air box) ((joo suomeks kuullostaa tyhmältä))
-Skalpellit, inokulaatio loopit etc…

En missään nimessä halua tätä lankaa omistaa lääkesienille vaan myös ruokasienten agarviljelmät ja jalostaminen käy aiheena loistavasti!
Yllättäkää minut iloisesti ja tuokaa esille taitonne risteyttämisessä mikäli sitä nyymeiltä löytyy! Kyllä suomalaisetkin varmasti osaa.

Disclaimer- Minä en ole ekspertti vaan pahainen oppilas. Tiedän kuitenkin paljon ja osaan vähintään ohjata sinut oikean tiedon lähteille. En ole myöskään mikään hakukone joten jos et osaa lukea englanninkielistä tekstiä, tai käyttää googlea niin agar viljely ei ole sinua varten. Toki tämän langan ultimaattinen tarkoitus voisi olla vaikka se, että lukutaidotonkin mahdollisesti oppisi kuvien avulla.

Tulen päivittämään lankaan omaa oppipolkuani verkkaiseen tahtiin. Viikkotyö ja koulu vie muutenkin aikaa. Liittykää toki seuraan, mutta pitäkää mielessä aihepiirin vaatima taitotaso ja välineet. Jos joku tulee tänne mainostamaan MycoWillyn tuotteita niin hänellä on oma paikkansa helvetissä.

Olkaamme hyvät ja tehdään jotain hienoa suomalaisen mycokulttuurin eteen!

[b00mba]

Nyt täytyy kyllä myöntää, että allekirjoittaneen valokuvaustaidot ja kamera ei nyt riitä tähän hommaan. Piikkittelen nyt nuo nykyiset rihmastot purkkeihin ja aloitan alusta t0 lautasesta. Wörttiä kai säästää nämä vanhatkin lautaset edes sen aikaa, että saan paremmat kuvat niistä.
Tässä kuitenkin vähän konseptuaalista perunakuvaa joka näyttää mihin vaiheeseen valmiin rihmaston geenikirjastolla pääsee näin lyhyessä ajassa. Eli siis tarkoitukseen valittu sienilaji on elvytetty nesteessä (LC) joka sisälti 150ml veteen sekoitettuna 2cc vahvaa kahvia ja silmin mitattuna 2% makeuttamatonta kotikaljaa.

Vaikka agar hommat joillekkin vaikuttaa liian vaikealta termeineen ja välineineen niin lupaan ettei se sitä ole. Kaiken tämän tein oman sänkyni vieressä samalla kun kissat riehui selän takana. Joskus jopa veljenkin kissat hoidossa samaan aikaan ja silti hommat onnistuu.
Toki sängylle heitän aina juuri pesusta tulleen ja märän viltin tai lakanan joka rauhoittaa hyvin ilmassa liikkuvia partikkeleita. Tällaisilla pikku jutuilla saa kuka tahansa aikaan puhtaita petrimaljaviljelmiä.
SAB ei myöskään ole sen kummoisempi kuin iso laatikko kahdella reiällä jossa pohjalla saippuainen pyyhe ja ritilä. Tällaista helppoa ratkaisua käyttää monesti ammattilaisetkin vaikka suomeksi sanottuna “pysähtyneen ilman laatikko” kuullostaakin legendaarisen typerältä.

[b00mba]

Kokki veljeni keksi laittaa ensimmäiset maljansa keittiöterästä vasten joka heijastaa valoa mukavasti. Tässä näkyvät itiölautasesta aloitetut (t0 itiölautanen inokuloitu kuivilla itiöillä) t1 lautaset jotka ovat t2 siirroksien jälkeen vallanneet koko maljan pinta-alan.
Lautaset on siis avattu kolmesti. Avaus 1-agar kuumakaato, avaus 2- siirros, avaus 3- siirros uuteen alustaan.
Vastoin neuvoani maljoissa on käytetty leivontaan tarkoitettua agar seosta (valmiissa 4g annospusseissa) joissa on aika hurja määrä ravinteita. Seurauksena siis varoitukseni mukaisesti on liian tyytyväinen rihmasto jonka rakenne (tomentose) on hidaskasvuinen ja joskus vaikeasti tunnistettava eikä selviä segmenttejä ole erotettavissa rihmaston pinnasta. Mikroskoopilla ja hajutestillä kuitenkin varmistettu puhtaaksi ennen pois heittamistä joten kyllä näistä sieniä tulee. Olettaen siis, että seuraavatkin siirrokset ovat onnistuneet puhtaasti.

Edit: Sen verran pyyhkeitä jakelen veljelleni tästä, että t1 lautasissa EI SAA OLLA ENÄÄN ITIÖITÄ.
Tuossa on kaksi lautasta jonka keskiössä niitä näkyy. Elikkä siis ensimmäiset siirrokset tehty malttamattomasti heti itämisen jälkeen ja vallattua pinta-alaa maljassa ollut niin niukasti, että itiöt ovat tulleet melkein pakostakin näytteeseen mukaan. T1 siirros on hyvä ottaa vasta kun kasvuston reuna on edennyt vähintään senttimetrin itämiskohdasta. Näin puhtaan näytteen ottaminen on helpompaa.

[b00mba]

Perkeleen banaanikärpäset oli vallannut kämpän työviikon aikana ja eilen huomasin niiden päässeen purkkeihin polyesterivillan läpi. Tämän siitä saa kun ei jaksa kävellä apteekkiin hakemaan lisää microporeteippiä ja kuvittelee pärjäävänsä vain pienillä suikaleilla jotka pitää villan paikallaan. >. <`
Nesteviljelmä on kuitenkin testattu puhtaaksi agarissa joten ei kuin vaan uusia purkkeja tulille!

Toi mun lautasten kelmuttaminen on muutes päin persettä. Tuohon hommaan pitäisi riittää semmonen 3cm leikattu pala rullasta jota voi venyttämällä kiristää pelkästään reunoille parafilmin tapaan.

[b00mba]

Aikamoinen löytö. Olen miettinyt skalpellin hommaamista ja semmoinen tulikin eteeni äitini lapsuuden tavaroista jotka viruivat mummon ullakolla.

Tällä se innokas biologian opiskelija preparoi näytteitä joskus 80- luvulla. =D
Kiillotus, teroitus ja ohut epoksikuorrute kahvalle niin on kyllä mahtava vehje!

[Toad]

Mikä agar jauhe olisi paras? vaikea löytyy muuta kuin leivontatuotteita.

[b00mba]

Taitaavat yritysmaailmassa käyttä PDA:ta (potato dextrose agar). Perunajauhoo ja agar jauhetta. Harrastajafoorumeilla taas mallas agar on suosituin. Kumpikin toimii ja paremmuuskilpailu on lähinnä näpräilyä. Itse käytän agariin sekoitettua vahvaksi keitettyä kotikaljaa ilman sokeria. Kyllä nuo leivontaan tarkoitetut valmispussit käy myös, mutta niissä oleva johanneksenleipäpuujauhe on aika tujua tavaraa ravinteiltaan. Ehkä se 4g pussi 4.5 desiin vettä ois sopiva laimennus? Kyllä sillä sieniä saa tehtyä, mutta kasvuston jalostaminen on vaikeaa kun ei erota segmenttejä kunnolla.

Edit: Ainiin tosiaan… Käytän tuota vahvaksi keitettyä kotikaljaa yleensä vain 5ml sekoitettuna 100ml vettä. Agarjauhetta menee 0.25-0.40g samaan seokseen riippuen haluanko kovaa vai löysää.

[b00mba]

Aikamoinen löytö taas. Tässä on loistava esimerkki siitä miten typerä paikka shroomery.org osaa olla. Yksi shroomeryn ikiaikaisista(Pastywhite) “keksi” aikoinaan, että polypropeeni(PP, PP5) muovit kestävät painekeitintä ja löysi pienen purkin jota saa tilattua halvalla sata kappaletta. Nimesi sen sitten “pasty plate” agar tekniikaksi.
Kun minä tässä kevään aikana tulen kokeiluilla revittelemään tämän lääkelasin rajoja näissä hommissa niin aletaanko kutsua tätä tekniikkaa “B00mba cup” nimellä? Toivottavasti ei.

Mielenkiintoista tämä on siksi, että kansi on PET muovia joka helposti ottaa osumaa yli 90°c oloissa. Testasin ensiksi neljä ettei mahdollisesta siivoamisesta tulisi niin vittumaista. Ilokseni kaikki kannet pysyivät enimmäkseen muodossaan. Pientä muutosta kaikissa havaittavissa, mutta vain yksi on pilalla. Kannattaa antaa kippojen jäähtyä keittimessä loppuun asti niin tasalämpöisyys auttaa sulkeman keittämisen aikana auki napsahtaneet kannet takaisin kiinni. PET muovi laajenee lämmetessään etkä saa kuumien purkkien kansia takaisin kiinni ilman purkin pilaamista avoilmassa. Pieni paperi sterilointikammion(kattila tai jotain jonka sisällä ovat painekeittimessä) pohjalla pitää purkit paremmin paikallaan ja minimoi ympäröivän kosteuden. Näin purkit ei liukastele keiton aikana ja siirrettäessä. Hyödyt PET muovikannessa näkyy tuossa jossa olen työntänyt neulan läpi. Sujahtaa sulavasti hajoittamatta muovia. Eli siis sisään voi tehdä agarseoksen ja inokuloida sen ruiskulla avaamatta kantta ollenkaan.
Lämpöä kestävästä silikonista saisi varmasti tehtyä korkista vielä paremman. Muoviin jää nimittäin pysyvä reikä neulasta, eli ilman itsesulkeutuvaa silikoniporttia on kansi täysin kertakäyttöinen. Neulan synnyttämän reiän voi toki sulkea myös teipillä, mutta siinä syntyy jo teoreettinen mahdollisuus kontaminaatiolle.

Kiinnostaa kovasti kokeilla myös itiöprintin tekemistä tuohon lääkelasin pohjalle. Ideana se, että yleisimmin aloittelijat saavat eteensä hometta koska foliolle tai vastaavalle tehty printti on mahdotonta tehdä aseptisesti kotioloissa ja vielä mahdottomampaa on tehdä kotioloissa siitä printistä ruisku ILMAN yhtäkään homeitiötä/bakteeria salamatkustajana (aseptisuus). Olen aika varma, että näillä kipoilla voi saada aikaan puhtaita näytteitä paljon helpommin.

Edit: okeiokeiokei… Kutsutaan tätä sit nimellä b00mba cup. Kevään aikana testaan tällä agarhommat ja printtauksen.

[b00mba]

Noniin! Pienen adhd aivopiereskelyn jälkeen päätin kuitenkin muokata lääkelasia hieman. Ihan jo siksi, että tästä tuntuu muovautuvan ihan oikea tekniikka eikä mikään “Pasty plate” missä vain ostetaan pieniä PP muovisia astioita.
Tässä testissä keitin valmiiksi lämpimiä purkkeja 20min ~12 psi.

Tekniikka vaatii siis-

1. Ruiskun ja 18g neulan.
2. PP muovisen lääkelasin ja kannen.
3. Micropore teippiä.
4. Painekeittimen(tai ehkä ei)

Täytä 1/3 tai 1/2 lääkelasista agarseoksella tai jätä tyhjäksi jos haluat käyttää purkkia itiöprinttaukseen. Neulan pitää yltää kannesta agarhyytelön pintaan asti.
Leikkaa teipistä vähän yli purkin ympärysmitan pituinen pala.
Sinetöi purkin kansi teipillä kuvan mukaisesti.
Puhkaise kannen keskelle reikä neulalla.
Leikkaa pieni pala teipistä ja aseta se kannen keskelle. Tämä ehkäisee jatkossa käytettävien desinfiointiaineiden valumista purkkiin reiän kautta. Harsoinen teippi myös suojaa pientä neulareikää ilmassa leijuvilta partikkeleilta steriloinnin jälkeen. Elä puristele steriloitua purkkia missään vaiheessa. Micropore teippi ei silloin toimi suojana jos pakotat korvausilmaa sisään ja riskeeraat kontaminaation.

Sterilointi painekeittimessä-
Tarvitset sterilointikammioksi joko metallisen astian tai PP muovisen astian. Ensimmäisessä kuvassa näkyvät kummatkin vaihtoehdot. Folio käy kannesta myös kunhan se on tiukasti kiinni. Elä käytä ilmatiiviitä astioita. Ilmatiivis kansi voi napsahtaa auki sisäpaineesta etkä tiedä mitä sen jälkeen tapahtuu keittämisen aikana.

Aseta sterilointikammion pohjalle paperinpala. Testissä käytetty nenäliinaa joka ei luisu niin paljon. Lastaa valmiit kupit sisälle ja sulje sterilointikammio. Aseta sterilointikammio varovasti painekeittimeen jossa vähintään 5dl vettä pohjalla. Sulje painekeittimen kansi kun vesi kiehuu ja aseta paino 12-15psi. Laita liesi pois päältä heti ja anna keittimen kerätä painetta jälkilämmöillä. Jos käytit hellaa maksimilämmöllä niin sen pitäisi riittää säilyttämään paine hyvin pitkään eikä venttiilistä pakene höyryä juuri ollenkaan. Tämä on tärkeää sillä agarseos voi kiehua yli kun höyryä vapautuu. Ota painekeitin pois levyltä kun täysi paine on ollut noin 5-10 minuuttia.
Keitin pitää paineet sisällää loppuajan. Anna paineen tasautua itse eläkä päästele höyryjä. Voit nostaa sterilointikammion keittimestä kuumana, mutta elä avaa sitä vaan anna jäähtyä rauhassa. Mitä enemmän tavaraa sterilointikammion sisällä niin sitä kauemmin jäähtyy.

B00mba purkin inokulointi

Pyyhi kansi palalla paperia joka on kostea 70% alkoholista ja jätä paperi kannen päälle.
Käytä ruiskua jonka sisällä on haluamaasi inokulanttia ja hehkuta neula.
Odota 5-10 sekuntia neulan jäähtymistä ja työnnä se purkin reiästä koskematta neulalla agarhyytelön pintaa. Varo että et hengitä purkin kanteen. Hengityssuojain tai SAB suositeltavaa, tämä testi on tosin tehty ilman.
Käytä mahdollisimman vähän rihmasto/itiönestettä(inokulantti) ja paikkaa reikä heti jälkeenpäin palalla microporeteippiä. Viimeistele pyyhkimällä kansi 70% alkoholilla.

Tämän testikappaleen inokuloin ruiskuun jämähtäneellä klöntillä enokitake nesterihmastoa. Meinasi jumittua neulaan ja sinkoutui paineella agariin. Meni aika hyvin sekaisin ja pohjalle asti. Jää nähtäväksi onko se hyvä asia. Nyt jännittää.

[b00mba]

Purkit edelleen puhtaita ja niin on jotain muutakin mikä ei kyllä pitäisi olla…

Testailen laminaarivirtaustason prototyyppiä eri tavoin ja tuossa näkyy edellisen prosessitestin 6 päivää vanha kontrollilautanen. Se on siis kuumakaadettu avoimessa ilmassa suurinpiirtein nyyttien korkeudella… Kyllä vain. Edellisen prosessitestin tein täysin alasti.
Mutta siis huomionarvoista tässähän on tuo petrimalja. Se on puhdas. Wtf.

[b00mba]

Nesteviljelmäpurkin(LC) valmistamisen kuvaopas

Tarvitset
-Painekeittämistä kestävän purkin.
-Välineet pienen reiän tekoon.
-Polyesterivillaa(tyynyvanu)
-Microporeteippiä
-Lämpöä kestävää silikonia.

Vaiheet

1. Tee kaksi 3-4mm reikää kanteen mahdollisimman kauaksi toisistaan.

2. Pyöräytä pieni pallo tyynyvanua ja työnnä se kevyesti reikään. Peitä vanupallo microporeteipillä.

3. Liimaa toisen reiän kohdalle pieni pala microporeteippiä kannen sisäpuolelle.

4. Pursota silikonia teipatun reiän toiselle puolelle sen verran, että jää pieni kohouma kuvan mukaisesti.
   

   

5. Kasta sormi saippuavedessä ja painele silikoni tasaiseksi reiän reunoja vasten. Anna kuivua vähintään pari tuntia ennen ensimmäistä käyttöä.
   

   

[b00mba]

Yritän perustella itselleni kertakäyttöisten petrimaljojen käyttöä lasimaljojen sijaan. Nyt edellisen illan ja tämän aamupäivän aikana olen pyöräyttänyt kertakäyttöisillä maljoilla lämpötilakokeita vanhassa uunissa ilman kiertoilmaa. Vaikuttaisi siltä, että kannatti.
Sain kolahduksesta sekoittuneet agarit asetettua uudelleen ja lämpötilatestit vaikuttavat siltä, että polystyreenin sterilointi tyndallisoinnilla on mahdollista.
Tässä kuva petrimaljasta +90°c

Tässä kokeen muistiinpanot kopioituna. -
**Kertakäyttömaljojen uunitesti (polystyreeni) **

Maljoissa kuumakaadetut agarseokset.
Seos on aika löysää joten testin aikana mahdollisesti tapahtuva haihtuminen ei haittaa ollenkaan. Päinvastoin.
Maljat 12 päivää vanhoja.
Reunat sinetöity elmukelmulla.
Ensivaiheessa on mukana puhtaita maljoja sekä kontaminoituneita.
Kahdessa maljassa on vain muutama kontaminaatiokolonia. Kontaminaatiot tunnistamattomia. Perkeleen kissat rikko 300€ mikroskoopin yöraveissan. . . Värit kuitenkin valkoisia(esiaste).
Kokeen tarkoitus on saada puhtaiden maljojen kolahduksesta sekoittunut agar asettumaan uudestaan, sekä laminaarivirtauskojeen prototyypin testeissä pilalle menneiden maljojen mahdollinen sterilointi polystyreenin lämpötilarajoituksilla (kertakäyttöiset petrimaljat). Mahdolliset onnistuneet tulokset tulevat säästämään paljon rahaa, aikaa ja vaivaa tulevaisuudessa.
Kontaminoituneet maljat ovat rinnakkaistesti, jonka tarkoitus on selvittää onko mahdollista tuhota kevyt sekä raskas home/bakteerikuorma sovelletulla kaksivaiheisella tyndallisoinnilla joka aloitetaan pastörointilämpötiloissa. Toinen vaihe aloitetaan kun puhtaat maljat on nostettu pois uunista jäähtymään. Toisen vaiheen lämpötila pidetään polystyreenin ja elmukelmun maksimilämpötilassa. Todennäköisesti 80-95°c, mutta tämä selviää vasta testissä. Vaiheiden välissä aion testata tätä yhdellä maljalla. Kiertoilmauunia ei ole joten lämmitys pitää tehdä varoen.
Kontaminoituneet maljat hautuvat hitaasti jäähtyvässä uunissa vaiheiden välissä.
Lämpötila mitattu digitaalisella paistilämpömittarilla joka on asetettu petrimaljojen päälle.
Keittiön lämpötila kokeen aikana 21°c.

Juu on aika likainen luukku.

Testi 1- Ensimmäinen vaihe.
Pastörointi uunissa 80min 70-75°c.
Uunin pohjalle asetettu metallinen vesikulho lämmönjohtuvuuden parantamiseksi ilmankosteudella.
Maljat asetetaan 71°c asteiseen uuniin. Lämpötila pidetään 70-75°c 80min ajan. Testivaiheen korkein mitattu lämpötila uunin sisällä 73°c.
Puhtaat maljat otetaan ulos jäähtymään ja kontaminoituneet jäähtyvät uunissa hitaasti hautuen.

Puhtaiden maljojen agar asettuu kivasti jäähtyessään. 5/5
Aika löysältä tuntuu vielä. Helposti hyllyy kun siirtää. Ei siis tainnut haihtua vettä kuin vähän jos ollenkaan. Pyöräytän näillä kakkostestin liian löysien agarseosten kuivattamiseksi.
Harmi kun unohdin ottaa kuvia ennen kuumennusta uunissa. Väittäisin agarseoksen kirkastuneen.

Kummastakin jäljellä olevasta testiryhmästä poistetaan yksi kontrollikappale ennen uutta kuumennusta. 2P malja on vain muutamalla kolonialla saastunut. 3P malja sisälti noin 20 tunnistamatonta kontaminaatiokoloniaa. Kaikki lasketut koloniat alle 2mm ympärysmitalta muutamaa poikkeusta laskematta jotka ei ylittäneet 4mm ympärysmittaa. Värit valkoisia(esiasteet). Pastöroinnin jälkeen koloniat edelleen näkyvissä ja niiden värikirkkaus hiukan haalistunut. Tuhoutuneet?

Testi 1- Toinen vaihe.
Pastöroidut maljat ovat hautuneet uunissa 12 tuntia jäähdyttyään ensin 45°c asteeseen.
Elmukelmun mahdollinen maksimilämpötila voi ylittää 95°c, mutta välineiden alkeellisuuden takia sitä kannattaa varmaan pitää rajana.

Ohops! Paistilämpömittari näyttää tasan +90°c.

Viimeistä kuumennusta varten maljat asetetaan +70°c asteiseen uuniin yksittäin eikä päällekkäin. 20min esilämmitys +70-73°c.

Lähtölämpötila 70°c klo 11.55. Lämmitys alkaa pitämällä vastuksia päällä 1 minuutin sykleissä. Kun +80°c on saavutettu hitaasti, pyritään lämpötila pitämään 10-20min ajan.

-Kahdella 1 minuutin ja yhdellä 45 sekunnin lämmityksellä +79°c saavutettu klo 12.15 ja takakulmissa, sekä keskellä oikeassa reunassa olevat maljat alkavat näyttää merkkejä pehmenemisestä. Lopetan lämmitykset.
Lämpötilaa seurataan alle +61°C jäähtymiseen asti avaamatta luukkua.

-Lämpötila pysynyt vakaana 10min (klo 12.25) ja yli +77°c 30 minuuttia.
Klo 12.40 uunin lämpötila +70°c.

-Klo 12.55 lämpötila +60°c. Maljoja haudutetaan +25-28°c lämpötilassa viikon ajan mahdollisten kontaminaatioiden paljastamiseksi.
Kahden viimeisen testiryhmän tyndallisointivaihe päättynyt. Nyt vain tuloksia odottamaan. -.

Hyviä tuloksia tuli jo heti, mutta taas jännittää.

Jälkimuistiinpano: Tyndallisoinnin läpikäyneet maljat saivat kaikki jonkinverran osumaa toisessa kuumennuksessa. Kuitenkin kaikki ihan käyttökunnossa. Varmaankin olis hyvä idea toistaa tämä paremmalla uunilla ja lämpömittauksella. Ilman kiertoilmauunia kannattaa varmaan pysyä alle +78°C lämpötiloissa. Vesihaudetyndallisointi pitää myös kokeilla jo näiden uunitestin tuloksien kannustamana.
Aineistomateriaali seuraavia kokeita varten-
Linkki avaa PDF tiedoston.
https://www.sciencedirect.com/science/article/am/pii/S0308814621016988

[b00mba]

Tuo elmukelmun selviäminen +85°c ja muokkaslämpötila +90-95°c on myös mielenkiintoinen. Tätä voi mahdollisesti käyttää lasisten petrimaljojen parempaan sinetöintiin jatkossa pitkää säilytystä varten.

[gnoomu]

Tää on varmaankin sopiva ketju tälle, ja mainitsinkin @b00mba:lle agarin “höyrysterilisaatiosta” tuolla kasvatushotlinella, seuraa pientä raapustusta siihen liittyen tähän väliin.

---

Helpot “no-pour” agarmaljat ilman erikoistyökaluja tai painekeitintä

Pääsi petrimaljat loppumaan niin keittelin taas vaihteeksi agarit lasipurkkeihin, ja aattelin dokumentoida tänne kun en nähnyt samankaltaisia ohjeita tällä foorumilla tai ghetto-HuMyssä.

“No-pour”:lla siis tarkoitan agarien valmistusta ja sterilisaatiota suoraan käytettävissä astioissa, ja näin ollen ei tarvitse esim. kaataa kuumia liemiä petrimaljoihin ahtaassa SAB:issa. Tämän takia no-pour voi olla sopiva esimerkiksi aloittelevalle harrastajalle, käsikmotoriikkavaikeuksia omaavalle tai muuten vaan kaatoa inhoaville henkilöille.
Itse tykkään kyllä petrimaljojen kaatamisesta ja käytettävyydestä, mutta no-poureilla on aikansa ja paikkansa (Kahden tunnin höyryttäminen toimii myös kaadettavalle agarille, silloin vaan laitat liemet pulloon ja kattilaan ). Noh, joka tapauksessa…

Tarvikkeet:

• n kappaletta lasipurkkeja kierrekannella, esimerkiksi salsapurkit soveltuvat hyvin.
• Iso kannellinen kattila johon lasipurkkisi mahtuvat.
• Ylimääräisiä metallisia purkinkansia tai metallinen ritilä jolla nostaa purkkisi irti ison kattilan pohjasta höyrytyksen aikana
• Pieni kasari agarin sekoitusta varten
• Agarainekset: esim. Mallasuute, ravintohiiva, agar agar-jauhe
• Vaaka / mittoja
• Alumiinifolio (vapaaehtoinen)

---

Puhdista lasipurkkisi kansineen huolellisesti, yleensä käytän ne tiskikoneessa kuumimmalla ohjelmalla

---

Tässä ohjeessa teen Mallasuute-hiiva agarin (Malt Extract Yeast agar, MEYA) 10 maljalle:

• 250ml vettä, 5g mallasuutetta, 5g agar-agar jauhetta, 0.5g ravintohiivaa.

Käyttämilläni aineksilla näiden tilavuudet ovat (Tilavuudet vaihtelevat luonnollisesti riippuen merkistä ja muodosta, joten tarkasta aina ekoilla keitoilla paino):

• ⅔ rkl mallasuutetta, vajaa rkl agar-agar, reilu ½ tl ravintohiivaa.

Määriä voi toki skaalata ylöspäin tai alaspäin halutessaan.

Laita vesi kasariin ja hellalle lämpiämään, mittaa kuivaainekset ja lisää sekoittaen veteen.
Anna liemen kiehahtaa nopeasti, kokoajan sekoittaen kunnes kaikki aineet ovat liuenneet veteen tasaisesti. Ravintohiiva saattaa joskus olla vaikea saada liukenemaan kunnolla ja liuokseen jää pieniä hiukkasia, tämä ei haittaa kuin kosmeettisesti.

---

Kaada suht nopeasti kiehautuksen jälkeen, koska agar jähmettyy jäähtyessään. Sekoita vielä kerran ennen kaatoa. Kaada jokaiseen purkkiin noin 0.5-1cm agarlientä.

Sulje purkkien kannet löyhästi, niin että ne eivät irtoa nostaessa mutta kuitenkin liikkuvat ja päästävät ulos paineet höyryttäessä.
Voit laittaa alumiinifoliota kansien yli suojaksi mahdollisten roiskeiden päätymiseltä purkkeihin höyrytyksen aikana. Tämä ei välttämättä ole tarpeellista ja toimii hyvin ilmankin. Jos päätät laittaa alumiinifoliota, muista säästää foliot seuraavaa kertaa varten turhan alumiiniroskan minimoimiseksi.

---

Lisää isoon kattilaan n 3-4cm vettä ja asettele pohjalle ylimääräiset purkinkannet tai ritilän korokkeeksi.
Asettele purkit kattilaan korokkeen päälle tasaisesti, ja varmista vielä että purkin kannet ovat kiinni vain löyhästi ja että purkit eivät pääse mieluiten liikkumaan kattilassa.
Kattilan vesi voi nousta purkkien pohjien yli, tämä ei haittaa. Tärkeintä on että purkit eivät koske suoraan kattilan pohjaan.

---

Kansi päälle ja hellalle korkealle lämmölle, kun kiehuu ja kattilan kannesta nousee höyryä voit hieman vähentää lämpöä ja asettaa ajastimen 2 tuntiin. Veden pitää kiehua kokoajan, pysy lähistöllä jotta voit kuulla jos kiehuminen lakkaa tai vesi loppuu. Yleensä lisään kuumaa vettä pohjalle noin tunnin kuluttua.

Kahden tunnin päästä voit sulkea hellan, jätä kattila hellalle ja anna viilentyä rauhassa, esimerkiksi yön yli.

---

Kun kattila ja purkit ovat viilentyneet huoneenlämpöisiksi, sulje purkkien kannet tiiviiksi, merkitse päiväys purkkeihin ja aseta purkit säilöön väärinpäin. Väärinpäin jotta mahdollinen kondensaatio ei valuisi agarille.

Säilö purkkeja ainakin noin 3-5 päivää ennenkuin käytät niitä, jotta voit havaita mahdollisia kontaminaatiota etkä viljele vahingossa kutsumattomia eliöitä ruokasientesi kanssa.

Antoisaa viljelyä!

[b00mba]

Toimii varmasti ja sen verran hyvin kirjoitettu, että varmaan kuka tahansa osaa tuon luettuaan tehdä perässä. Korkea reuna saattaa hankaloittaa skalpellin käyttöä, mutta loopilla varmasti onnistuu siirrot.
Jos saan hyvät tulokset tuosta polystyreenimaljojen tyndallisoinnista niin tarkoituksena on vääntää siitä myös no-pour tekki. Uudelleen käytettäviä, kevyitä, kestäviä ja kirkkaita polystyreenimaljoja. Esimerkiksi vaikka vesihauteessa sirkulaattoria käyttäen. Toi mun huonolla termostaatilla toimiva vanha uuni on aika extreme.

[gnoomu]

Joo, matalammat purkit olisi helppokäyttöisempiä toki, mut oon kyl onnistuneesti työstänyt noitakin skalpellilla.

Ois kyllä nastaa jos käytetyt polystyreenipetrit taipuis uudelleenkäyttöön, pidetään silmällä tuloksias!

[b00mba]

Alkaa olla jo sorminäppäryyttä tossa kelmuttamisessa. Ihan riittävä näkyvyys. Polystyreenimaljoissa toki aina vähän parempi. En mie niitä muovisia muuten harkitsisi, mutta niissä ihme kyllä on absoluuttisesti parhaat optiset ominaisuudet rihmastotyyppien tunnistamiseen ja tarkkoihin mikroskooppinäkymiin pinnan läpi. Kuvaamiseen ylipäätänsä.
Maljan agarseokseen upotettu hiukan chia-siemeniä. Chia-siemen lukitsee ravinteet lähelleen omaperäisellä gelatiinipussillaan eikä päästä niitä yleensä lähelle agarin pintaa. Näin siemenen ravinteet jäävät sille joka voittaa pelin lautasessa. Rihmastolle siis, joka sitten palkitsee minut pienillä pinneillä jotka jaetaan taas uusien petrimaljojen kesken (kloonaus). Liian vahvat ja vapaat ravinteet agarissa altistavat kontaminaatioille ja hidastavat rihmaston kasvua.

Tein tänään siirroksen josta toivon saavani hyvät kloonit.

Kondensaatiota voi toki vähentää eri tavoin. Ei se näissä siirrosvaiheissa haittaa. Siirtäessä pitää kantta vaikka vähän kallellaan niin suurin osa tipahtaa alas ennen kuin suljet taas kannen siiroksen jälkeen.

[b00mba]

Olisi foorumilaisilta kysyttävää.
Mietin agarhommien opetusvideoiden laatimista suomeksi ja mieleen tuli, että voisin tarjota myös opetustunteja SAB tekniikoiden harjoittelussa jos sellaisille on kysyntää. Esimerkiksi vaikka skypessä tai discordissa.
Voin aloitella hommaa kesän jälkeen kun kiireet rauhoittuu.
Tässä siis galluppi aiheesta. Testailen samalla gallupilla opetusmateriaalin tarvetta foorumilaisille.

• Voisin haluta henkilökohtaista opetusta puhdasviljelmien tekemisessä
• Aloittaisin petrimaljaviljelyn harjoittelun jos oppimateriaalia löytyisi suomeksi

[b00mba]

Kertakäyttömaljojen tyndallisoinnin tulokset

Ilmeisesti kertakäyttöisten petrimaljojen tyndallisointi on mahdollista jopa pastörointilampötiloissa, kunhan kontaminaatiot ovat vasta esiasteita eivätkä itiöi tai tee muita ikävyyksiä. Alaoikealla olevassa maljassa näkyy hyvänä esimerkkinä kontaminaatiokolonian esiaste joka on tuhoutunut. Ihan paljain silmin ja pikkuloopilla olen seuraillut tuotakin pistettä(vittusaatanat) eikä aktiivisuutta enään ole.

(Liian isoja kuvatiedostoja. Piti napata huonompi. Yksittäiset vaaleat laikut maljoissa ovat jälkiä itse muovissa. Saattoi tulla kuumennuksen aikana ja nämä halvimmat polystyreenimaljat ovat monesti vähän viallisia pinnasta jo valmiiksi. Voiskohan suurinta sallittua tiedostokokoa nostaa hiukkasen? Ei saa ladattua melkeimpä mitään tarkkaa kuvaa petrimaljoista. Tai siis tarkempaa. Onhan tää vähän milleniaalin kitinää)

Siistiä. Seuraavan kerran kun otan asian esille niin mulla on valmiit ohjeet tehdä tämä ehkä parilla eri tapaa. Oon tässä miettiny seuraavaa välinettä minkä ostaisi ja nyt kyllä vesihaudesirkulaattori vetää ykköspaikan ihan heittämällä. Ilmeisesti sillä pystyy…

1. Asettamaan uudelleen kolahduksesta sekoittuneita agar astioita. Tämä tosin helpompaa uunissa matalilla lämpötiloilla.
2. Steriloimaan uudelleen pilalle menneet agarseokset kertakäyttöastiassa(miksipä ei muissakin).
3. Mahdollisesti tekee kertakäyttömaljoista kokonaan uudelleen käytettäviä. Raskaasti kontaminoituneita maljoja kannattaa esipuhdistaa yli 3% vetyperoksidilla tai kylvettää 70% alkoholissa.
4. Tekemään aivan sairaan hyvää sous vide lihaa.

Selvyyden vuoksi niille jotka eivät jaksa lukea aineistoja… Perinteisesti tyndallisoinnissa käytetään kolmea kuumennuskierrosta. Uskoisin osoittaneeni tässä ettei siihen tarvita kuin kaksi eikä lämpötilojen tarvitse ylittää kertakäyttömaljojen lämpötilarajoituksia. Toki tässäkin testissä tuli maljoja jotka epäonnistuivat. Syytän siitä osittain alkeellisia välineitä, mutta nykyaikaiset laitteet mahdollistavat steriloinnin yli +120°c syystäkin. Jotkut bakteerit ja homeitiöt voivat selvitä lyhyitä aikoja jopa +100°c lämpötiloissa. Harvassa sellaiset steroidimikrobit ovat joten tyndallisointi toimii aika hyvin tällaisiin kotiharrastelijan puuhasteluihin. Kunhan tarkkailee tyndallisoituja maljoja pari viikkoa ennen käyttöä.

[b00mba]

Tein itelleni pysähtyneen ilman laatikon ensimmäistä kertaa vuosiin. Kun aloitin taas nää hommat viimevuoden puolella niin ostaa päräytin materiaalit laminaarivirtaustason rakentamiseen ja se on ollut aivan tosi kiva vehje! Nyt kuitenkin downshiftaan hommia kun muitakin kiireitä eikä ehdi useita kasvustoja pyöritellä. Tähän vaiheeseen käy siis erinomaisesti tällainen.

Kunhan jaksan niin käyn varastosta kaivamassa mun alkuperäisen SAB:n. Se on OG ghettolabra joka on toimittanut säilytyslaatikon virkaa viimeiset 8 vuotta.
Näytelkäähän teidän käsireikälaatikoita!
Havainnollistavaa tavaraa aloittelijoille!

Tässä vielä neste ja virtausdynamiikan testeissä sivutuotteena syntynyt huoneilman puhdistin H13 hepasuodatuksella. Tää tuo mulle vähintäänkin turvallisuuden tunnetta väsätessäni petrimaljaviljelmiä kissojen kanssa asuessa.
Eikös oo nätti?