Olen viime aikoina lukenut erinäisistä lähteistä hullukaalin käyttöperinteistä keskiajalta lähtien, mutta nykypäiväinen tieto käyttökokemuksista sekä annostuksesta tuntuu olevan melko harvassa.
Onko kenelläkään henkilökohtaista kokemusta hullukaalista? Käyttökokemukset ja kaikki tieto koskien annostusta sekä käyttötapoja koskien kiinnostaa!
Ite löysin hullukaalin noin 20 vuotta sitten Helsingin lauttasaaresta. Otin siitä lehtiä taskuun jotka sitten jäi keittiön pöydälle varmaan kuukaudeksi. Keittiöön paahtoi aurinko kokoajan, joten lehdet kuivui ja sai auringon valoa paljon. Lehdistä sai kahteen rizlaan käärityn sätkän josta poltin yli puolet. Vaikutuksista en muista mitään muuta kuin että menin patjalle makaamaan ja heräsin noin 12 tunnin päästä samasta asennosta. Kannattaa olla varovainen tämän kanssa, samoin kuin hulluruohon. Kummatkin kasvit on tappavia ja kertyy elimistöön, joten pienetkin hitit voi olla arvaamattomia jos on käyttänyt pitempiä aikoja. Ei tarjoa psykedeliaa vaan derilium tiloja jotka on ihan vitun epämiellyttäviä.
Asiallinen varoitus diippisetiltä. Näistä ei paljon positiivisia raportteja löydy ja itsekin aikoinaan nuoruuden hölmöilyissä hulluruoho (Datura) -“tripin” kokeneena voin sanoa että oli aivan hirveä sekä pelottava painajaismainen kokemus ja vielä lähes vuoden päästä kokemuksesta tuli kummallisia takaumia. Kuolemantapauksia on myös sattunut maailmalla useampia, joten unohtakaa nämä keskiajan sekoilut.
Jep, varoitukset ovat ehdottomasti paikallaan näistä kasveista puhuttaessa. Ehkäpä jo avausviestissä olisi ollut syytä nostaa tämä kulma esiin myös.
Tuon alkuperäisen postaukseni jälkeen asiaa on tullut tutkittua enemmän, ja kyllä positiivisistakin kokemuksista löytyy kuvauksia, vaikka paino tosiaan tuntuu olevan näissä epämielyttäviksi ja jopa painajaismaisiksi koettujen kokemusten kuvailuissa.
Aihepiiri on joka tapauksessa itselleni loputtoman kiehtova, ja näkökulmasta riippuen myös osa “psykedeelistä historiankirjoitusta”. Tiedän, että mainittujen kasvien vaikuttavat aineet kutittelevat eri osia aivoista kuin psykedeeleiksi luettavat aineet, ja nykyisen tiedon ja termistön valossa ei näiden kasvien tuottamista kokemuksista sinänsä ole välttämättä oikein puhua psykedeliasta, vaan nimenomaan deliriumista ja delirianteista. Thomas Hatsis avaa tätä terminologian monitulkintaisuutta ansiokkaasti YouTube-videoissaan, joissa käsitellään psykedeelistä historiaa erilaisista kulmista. Häneltä löytyy aihepiirin tiimoilta myös kirjallisuutta.
Mutta siis ehdottomasti kyse on potentiaalisesti varsin vaarallisista ja voimakkaista kasveista, mikä nimenomaan on osa niiden kiehtovuutta – aikoopa niiden parissa itse tehdä käytännön kokeiluja tai ei. Datura varmasti voimakkuudessaan, vaarallisuudessan sekä pelottavuudessaan vielä ihan omassa luokassaan hullukaaliin verrattuna, jota on kuitenkin ainakin Saksassa käytetty myös oluen “maustamiseen” (kts. esim. Erowid https://www.erowid.org/chemicals/alcohol/alcohol_brew.shtml).
Jos vain halukkuutta ja aikaa edellisiltä kirjoittajilta löytyy, niin kuulisin suurella mielenkiinnolla lisää kokemuksistanne!
Joo siis historiallisessa mielessä ihan mielenkiintoisia tarinoita löytyy näiden käytöstä, joskin osa melko synkkiä.
Jos vain halukkuutta ja aikaa edellisiltä kirjoittajilta löytyy, niin kuulisin suurella mielenkiinnolla lisää kokemuksistanne!
Mulla ei kyllä ainakaan henkilökohtasesti ole mielenkiintoa palata ajtuksissani sen syvällisemmin muistelemaan kokemusta, koska se on jokseenkin pyyhkiytynyt pois mielestä ja hyvä niin. Kokemus oli hyvin pitkälti samankaltainen kun kaikissa muissa negatiivisissa tarinoissa hulluruohon osalta joita löytyy paljon. Mitään positiivista kokemuksessa ei ollut.
Alkuperäiseen viestiin viitaten, näiden substanssien vaarallisuuden sekä kuolemaan johtaneiden kokeilujen myötä tällä foorumilla ei tulla jakamaan annostusohjeita aiheeseen liittyen.
En tiedä mitä Hatsisista pitäisi ajatella. En oikein haluaisi luottaa hänen sanoihinsa. Hänen historianluentaansa on kyseenalaistettu ja jotkut ovat kieltäytyneet jatkamasta kirjeenvaihtoa hänen kanssaan.
Lisäksi viimeisimmän kirjansa myötä hän pyrkii häivyttämään dekolonisaatioon, rasismiin ja naisten oikeuksiin liittyviä näkökantoja psykedeelejä koskevasta keskustelusta. Omasta mielestäni juuri tämänkaltaiset näkökannat hyödyttäisivät meitä eniten.
Heips,
Kasvatin kesän aikana useamman daturan sekä hullukaalta parvekkeella joista keräsin lehdet ja kuivasin.
Muutamasta vanhasta kasvikirjasta ja monesta muusta tietolähteestä sovelsin itselleni iltateen. Aluksi lehtien määrät oli hieman yläkanttiin; lähinäkö meni sumeaksi, suuta kuivas, nielussa tuntui samantyyppinen limaklimppi kuten sienien ja happojen kanssa, lopuksi rupes vielä pinnat väreilemään mutta missään vaiheessa olo ei mennyt kamalaksi.
Kieltämättä tuo teehen aika myrkyllisen sivumaun, sitä peittämään olen käyttänyt ruusunmarjateetä.
Paljon on näitä kasveja demonisoitu
Ihan syystäkin. Se, että sinulla on ollut positiivinen kokemus, ei muuta sitä tosiasiaa että valtaosa raportoiduista kokemuksista on negatiivisia. Viestistäsi on poistettu annostusohjeita koska kuten sanottua, ainakin daturaan on kuollut ihmisiä tai siitä on seottu pitkäksi aikaa/lopullisesti, jonka myötä tällä foorumilla ei julkaista näihin substansseihin liittyen minkäänlaisia annostusohjeita. On täysin mahdotonta tietää kotikonstein, paljonko vaikuttavia aineita kussakin kasvin osassa on - noin niinkun yleisenä varoituksena kaikille.