Onko jengi onnistunut torjumaan cobwebin monotubissa?
Juuri kasvamaan laitettu loota alkoi nurkasta tuottamaan cobwebbiä ja suihkin 3% vetyperoksidit niskaan ja nostin hieman viileämään tilaan.
Netistä lueskelin niin pitäisi kolme kylpyä antaa 12h välein ja tilanteesta saattaa selvitä ehjin nahoin.
Juuri toisen kerran suhkuttelin ja näyttää ainakin ettei ole levinnyt.
Heräsi kysymys tässä agar-maljoja inokuloidessa, että säilytänkö ne kaapissa vai jääkaapissa inokuloinnin jälkeen?
Anna kasvaa huoneenlämmössä jokunen päivä, että mahdolliset kontaminaatiot näkyy aikaisin ja saat mahdolliset eri kannat näkyviin jatkosiirtoja varten. Jos haluat säilöä maljoja sitten hieman pidempään, laita jääkaappiin, kun rihmasto on kasvanut noin sentin päähän maljan reunasta. Eivät ne sielläkään ikuisesti säily toki, mutta kasvua ei juuri tapahdu kylmässä.
Miten meinasit käyttää maljoille kasvatetun rihmaston?
Okei, kerkesin jo pitämään niitä jääkaapissa reilun 2vko ennen inokulointia ja kahdessa jotka kerkesin heivata oli kai homekasvua. Eli tein nyt virheen sen kannalta, etten tiedä piileekö muissa maljoissa kontaminaatio.
Miten jos otan noi mitä en inokuloinut takasin jääkaapista ulos joksikin aikaa niin voinko vielä käyttää?
Olen säilömässä vain kantoja (en tiedä onko oikea sana) ja ehkä erottelemassa/ tekemässä uusia siirtoja. Sori ei oo nää käsitteet oikeen vielä hanskassa.
Ite säilytän maljat huoneenlämmössä juuri siksi, että mahdolliset kontaminaatiot näkee varhain. Kannattaa tehdä sen verran maljoja, kuin ajattelee lähiaikoina käyttävänsä. Muovisia kertsimaljoja toki on viisainta tehdä se koko paketillinen kerralla. Teen agarseokset pyrex-pulloon ja valan maljat pian painekeiton jälkeen. ylijäänyttä seosta olen säilönyt jääkaapissa siinä pullossa korkki kiinni melko pitkiäkin aikoja. Lämmittää sulaksi ja valaa maljoihin sitten, kun sen aika on. Montaa kertaa en tuota jäähdytys-sulatus -hommaa tekisi, avattuun pulloon voi kuitenkin aina jotain paskaa päästä ja pilallahan se sitten on. Ne jääkaappiin laittamasi maljat on varmaankin aivan ok käyttää, jos ovat puhtaita. Jääkaapin kanssa hankaluutena on kondensaatio ja kaasujen tilavuuden pieneneminen jäähtyvissä maljoissa, jolloin alipaine vetää likaista jääkaappi-ilmaa sinne maljan sisään.
Etenkin kantoja erottaessa on ihan turhaa hidastaa rihmastojen kasvua kylmällä. Annat kasvaa huoneenlämmössä, valitset kannat jatkoon ja siirrostat ne uusille maljoille, toista tarvittaessa. En näe hirveästi pointtia vaikkapa itiöillä inokuloitujen maljojen pidempiaikaisessa säilytyksessä, kun eristetty kanta on aina järkevämpää ajankäyttöä agarin kanssa pelatessa. Siirrostelun yhteydessä voit tietysti aina sillä loppuviljelmällä inokuloida kasvualustaa.
Tsekkaa ajankuluksesi Shroomeryn puolelta vielä Making slants with Frank, Agar work and master slants ja Keeping isolated strains healthy. Laji/kanta/jne. on selitetty HuMyssa sivulla 15.
Kiitti tästä hei sulle!
Hmmm näyttää cheddarilta. Voisko olla hipin verran liian kuiva?
Moi kaikille!
Tilanne on se, että laitoin UBtek-pussit (osa UB ja osa Risellaa) jääkaapin yllä olevaan kaappiin tekeytymään ennen joulua, eikä pusseja tunnustelemalla ole havaittavissa mitään kovettumisen merkkejä. Pohjan läpinäkyvästä muovista kaikki näyttää myös samalta kuin alkuasetuksissa.
Käytin noin kolme vuotta vanhoista printeistä tehtyjä ruiskuja itiölitkun ruiskuttamiseksi pusseihin. Kolmesta eri printistä tein kolme eri ruiskua.
En tiedä onko ilmanvaihtoaukot riittävät, leikkasin pusseista kulman pois ja micropore-teippiä päälle.
Lämpötila kaapissa on 23-24 asteessa, ilmankosteus noin 34 %.
Jos jollakulla olisi ehdotuksia, että mistä tässä voisi kiikastaa, niin 
.
Eiköhän ne ollut sitten entisiä printtejä, tai sitten joku bakteeri otti vallan kasvualustasta ennen sitä haluttua sienirihmastoa. Hommaa uudet printit ja aloita alusta.
Okei näin se varmaan on. Kiitos vastauksesta!
Tervehdys!
Olen aloittanut hetki sitten taikasieni harrastuksen, vuoden vaihteessa en tiennyt yhtään mitään aiheesta ja HuMy on raamattuni. Nyt kysyisin valkoisesta “huurteesta” pinnien päällä…
Ylemmän kuvan huurre on aika yleistä ja harmitonta, tavallisesti se häviää itiöemien kasvaessa. Saattaa johtua kosteudesta tai kuivuudesta tai sitten vaan misc-syystä. Alemman kuvan laatikko saattaisi kaivata lisää ilmanvaihtoa/tuulettelua, kun rihmasto tekee tuollaista pumpulia.
Kiitos tiedoista! Kuvista alempi on vanhempi loota (4flush jo) ja siinä pinnit mitkä on pumpulissa, myös pysyvät “muumioituneena” ja viereen tulee terveitä. Kun taas uudemman lootan pinnit toipuvat isommaksi tullessaan. Pääasia ettei oo hometta
Tein ekan yritykseni pf tek kakuilla lokakuussa parin desin laseihin humyn ohjeilla. Rihmasto lähti kyllä kasvamaan joskin hitaasti, ja vaikuttaa siltä että kakut kuivuivat koska kuukauden jälkeen juuri mitään ei ole tapahtunut. Lasien päällä oli folio teipattuna ja inokulointireiän kohdalla pala mikroporeteippiä, sitten vielä päällä folio mutta se oli varmaan liian ilmavasti. Olisiko teillä neuvoja aloittelijalle miten varmimmin onnistuisi. Ajattelin että HuMyn ohjeet on varmimmat, mutta kun tätä palstaa lukee menee kyllä pää lopullisesti sekaisin! Kiitos!
kyllä HuMy ohojeet toimii…samasilla alotin ihtekki ja pikkuhilijaa siitä etteenpäin…testaamalla paras…teet vaan uusiksi…mun mielestä pf kakkuja ei kannata laittaa bulkkiin…siinä yks neuvo…
Kiitos rohkaisusta! Sanasto tuottaa vielä haastetta, mitä tarkoittaa että ei pf kakkuja bulkkiin? Riisijauhojen ja vermikuliitin seoksella olen koittanut, mutta mielestäni suhde 1:1:2 jauho:vesi:vrmkl ei voi pitää kutinsa, vermikuliitti imee lähes oman tilavuutensa verran vettä, ja riisijauhotkin reilusti! Eikö massan pitäisi olla mahd kosteaa kuitenkin niin etteivaluvaa vettä juurikaan jää? Onko muuten jauhojen merkillä väliä? Foodien tummaa luomu täydjyväriisijauhoa oli nuo edelliset, nyt ajattelin kokeilla viljatuotteen ei-luomu versiota. Kiits!
No ei ole mitään syytä, miksei PF-kakkuja voisi murskata bulkkiin, eli toissijaiseen kasvualustaan. Olettaen tietysti, että kakut ovat puhtaita kontaminaatioista. Englanniksi puhutaan field capasity -termillä siitä kasvualustamatskun kosteudesta, jonka se matsku vettä pidättää. PF-taikinan kanssa on haastavampaa näppärästi testata tuota, mutta vaikkapa kookoskuitubulkkia voi ottaa kourallisen ja puristaa. Sopivan kosteasta kamasta tippuu nestettä pisaroittain, ei valu ihan solkenaan.
Tuolta voi silmäillä sanastoa.
siis mun mielestä…en vaan oo saanu kovin hyviä tuloksia…mieluummin jyviä bulkkiin…
en kieltäny…ihan hyvin voi…jyvät vaan toimii paremmin ihtellä…pf kakku mun mielestä just kakkuna paras…nää nyt on mun juttuja…miten teen…
vasta reipas vuosi tullu harjoteltua…tänään lähtee 4 jyväkakkua bulkkiin…
nyt jo tullu keksittyä yhtä jos toista ratkasua vastaantuleviin ongelmiin…
eikös tuo bulkki muuten oo suomeksi toissijanen kasvualusta vai onko porukka teheny siitä siirroksia vielä etteenpäin…
käytösä nyt siis ruisjyjä…oli aikasemmin oho-ra-suuri-mo mutta niillä tuli kontaminaatioita…liian kostiaksi jää…kai turhan huokonen se ‘jyvä’…ommulla tuosa metku mitä testaan…ehkä jo nyt sruraavaksi ko sain muutaman lasin vappaaksi…
kuvasa kakut lionneet yön yli ja nyt peittelin viikkoja vanahalla pastoroijjulla kookos kahavi seoksella…nakkasin nyt kahavia ihan suoraan keittämättömänä pari lusikallista…aikasemmasta setistä puskee karvaa läpi jo peitteestä…
kurkkasin lootaan tännään niin en vihti toistamisseen ja kaikkihan nämä rihimastot on nähäny…on se vaan ihime aine tuo psykedeeli…
Kannattaa lukea myös ajatuksella muidenkin viestejä. Toissijaisen kasvualustan käyttö on rihmastomassan ja siten sadon lisäämiseen tähtäävä toimenpide eikä ko. matskun ole edes tarkoitus olla steriiliä. Miksi siitä enää mihinkään siirrostelisi?
