Tai sitten tietävät mitä sieniä pellolta kerätään ja ovat ymmärrettävästi siitä syystä vähän nihkeen oloisia. Psykedeeleillä ei yleisesti ole kansalaisten keskuudessa kovinkaan hyvä maine, saati niiden käyttäjillä. Ja mikäli tie vie ainoastaan heidän tontilleen on kyseessä luultavasti yksityistie vaikka ei sitä erikseen mainittaisi.
Hyvin kuvailtu
Terve,
Shroomerya tuossa selaillessani löysin maininnan lajista, josta en ollut ennen kuullut: Isokarvaslakki (Gymnopilus junonius). Tämä sai kiinnostukseni heräämään heti sillä olen jo valmiiksi yrittänyt metsästää mahdollisimman montaa psilosybiini-lajia Suomen maalla.
Onko joku muu täällä perehtynyt lajiin? Kiinnostaisi kuulla siitä lisää.
Tietysti lähden etsimään tietoa kirjallisuudesta kunhan kerkeän, mutta ajattelinpa heittää tännekin ilmoille kysymystä ja mahdollista keskustelun aloitusta asian tiimoilta🤔.
@IsäSienestäjä Isokarvaslakki ei ole psykoaktiivinen laji ja on listattu virheellisesti psykoaktiiviseksi, koska aikoinaan eräs Pohjois-Amerikassa esiintyvä psykoaktiivinen karvaslakkilaji tunnistettiin ja luokiteltiin väärin isokarvaslakiksi ja myöhemmin tarkemmin tutkittaessa osoittautuikin eri lajiksi. Shroomeryn listat tuppaa sisältämään joskus vanhentunutta tietoa ja päivittyvät melko viiveellä, joskus vuosien. Listoilla lojuu myös lajeja, joiden psykoaktiivisuudesta ei ole tietoa tai tutkimusten myötä laji on todettu ei-psykoaktiiviseksi.
Toistaiseksi pohjoismaista ei ole varmistettuja havaintoja psykoaktiivisista karvaslakkilajeista.
https://www.shroomery.org/forums/showflat.php/Number/26638594
One striking finding is that Gymnopilus junonius does not occur in North America, and is not psychoactive. It occurs in Europe, Australia and South America, solving the mystery of why European big laughing gyms consistently fail to cause laughter.
4 tykkäystä
Arvasin, että täältä kannattaa aloittaa tiedon etsintä ja tässä tapauksessa lopettaakin. Kiitos paljon vastauksestasi.
2 tykkäystä
Moi! Valmistaudun newbienä ensimmäiseen kuvauskauteeni ja lämmittelykysymyksinä esittäisin seuraavaa: 1) Tyypillisiä esiintymämaastoja opiskeltuani, oletan että on syytä varautua tulemaan sinuiksi myös punkkien kanssa? Ovatko ne sienikuvaajan itsestäänselvä riesa? (rokotukset onneksi otettu) 2) Nyt kun on ollut harvinaisen trooppista ilmastoa tarjolla ja meidän mökki-ympäristössä on paljon potentiaalista maastoa jossa on paljon kosteutta, heinää, valkoapilaa eikä välttämättä ihan vieressä puustoa - niin onko näin aikaisin ja näin kuumalla ilmalla muiden olosuhteiden salliessa ylipäätään mahdollista tehdä suippumadonlakki-havaintoja? Vai vaatiiko se myös sen selkeästi viileämmän ilman-alan eli että palataan asiaan aikaisintaan elokuun puolivälissä?
Kasvaako suippikset pelloilla, jotka ovat normaalisti viljelymaana, mutta aina jonkun vuoden välein jätetään yhdeksi kesäksi viljelemättä? Kannattaako silloin lähteä etsimään vai pitäisikö pellon olla useamman vuoden viljelemättä?
1 tykkäys
Luulisi että kyllä löytyy, kunhan vain on oikeantyyppistä maastoa / hyvät kosteusolosuhteet. Joskus tosin tällaisille kesantopelloillekin kylvetään vain tietynlaisia kasveja, sillä voi olla ainakin jossain määrin toisaalta negatiivistakin vaikutusta. Mutta lähtökohtaisesti tarkistamisen arvoisia kohteita.
Kiitos vastauksesta! 
Pitääpä siis tutkailla tarkemmin näitäkin kohteita.
1 tykkäys
Kuinka helppo silokkia on löytää luonnosta? Aattelin etsiä ensi kertaa tänä vuonna ja kiinnostelee että onko tota vaikea löytää ensikertalaisena. Jääköhän täysin löytämättä jos ei oo mikään kovin hyvä luontotietämys ja kärsivällisyys?
@ghost Joka vuosi aloittelijat löytävä suippumadonlakkeja. Se, miten helppoa se on riippuu ihan siitä, sattuuko olemaan oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Lisäksi on tietysti erittäin suositeltavaa opiskella suippumadonlakista ja sen kasvuympäristöstä ennakkoon tutustumalla vaikkapa taikasienivalokuvaajan kenttäoppaaseen. Tänne foorumille sekä yhteisön discord -serverille voi laittaa löydöksistään tunnistuspyyntöjä. Jokatapauksessa, suippumadonlakin löytäminen vaatii ainakin sitä kärsivällisyyttä sekä aavistuksen aiheeseen tutustumista ennakkoon. Jokaisen vastaantulevan pikkusienen kuvaaminen suippumadonlakin toivossa on väärä lähestymistapa ja kyseisellä metodilla on todennäköistä, ettei tule koskaan suippumadonlakkia löytämään. Onnea matkaan!
4 tykkäystä
Milloin 2025 suippomadonlakin tunnistuspyynnöt lanka tulee?
Satakunnassa lupaavan oloisia ilmoja, käyn tänään tarkastamassa spotin urheilun ja huvin vuoksi.
Nurmikirjo - ja ruskokirjohelttoja näkynyt jo,
2 tykkäystä
Noh aletaanhan tuota olla jo lähellä kasvuaikakautta, joten Suippumadonlakin tunnistuspyynnöt 2025 -viestiketju avattu. Suippumadonlakkihavainnot 2025 -viestiketjun avannee se, joka ensimmäisenä bongaa. Onnea matkaan!
3 tykkäystä
Menen mahdollisesti tänään Vilkasemaan spottia huvin ja urheilun vuoksi (luultavasti ei ihan vielä ole) Kiitos langasta, hyvää kautta odotellessa!
Lämpötilat 12-15C° yö / 18-22C° päivä sadetta ollut muutamana päivänä,
jos ei löydy spotin vilkasun jälkeen odottelen viikon kaks lisää.
Viime V ensimmäiset löyty 20.8
2 tykkäystä
Sama tilanne oulussa. yöllä 14-9 astetta ollut ja päivällä 17-21. tiistaina keskiviikkona ja torstaina satanu ihan kivasti niin jospa se sunnuntaina löytyisi kun sillon käyn spotit tutkimassa
2 tykkäystä
Eilen kävin spoteilla ja sai pettyä, mikä oli oletettua, viikko pari vielä ja uutta yritystä.
Vaikka helteet menny ohitte jo ei oo vielä tarpeeks matalat päivälämpötilat, ainakaan täällä Satakunnassa.
Jos yö asteet 9-14C° luokkaa vois jopa tärpätä, toivottavasti löydät kauden ensimmäiset
1 tykkäys
Harmi kuulla. Mutta saa nähdä, samaa itsekki pelkään ku niin kuuma heinäkuu oli. Toisaalta viime vuonna ensimmäisen 1 kappaleen löysin jo 2 elokuuta vaikka ilmat oli helteiset
Voisiko UV-A-valoa käyttää luotettavasti yhtenä apuvälineenä sieniä tunnistaessa?
Jo Christiansenin ja Rasmussenin suippumadonlakkitutkimus vuodelta 1982 noteerasi aktiivisten yhdisteiden olevan fluoresoivia:
Fluorescence detection at 335 nm (excitation at 267 nm) of a Norwegian P. semilanceata extract after HPLC separation showed that only psilocybin and the compound in peak 3 fluoresce strongly at this wavelength.
En tiedä missä vaiheessa tämän ilmiön havaittiin ulottuvan myös eläviin kudoksiin - muiden sienten on tiedetty kyllä fluoresoivan - mutta viime vuosina erityisesti amatöörimykologi laughingjims on dokumentoinut ilmiötä Psilocybe-lajien osalta ja vaikuttaa siltä, että merkit olisivat aika tunnusomaisia.
Tässä Jimin kuva lajista Psilocybe caerulipes 365 nm UV-A-valon alla:
Ja vastaava suippumadonlakista (myös Jimiltä):
3 tykkäystä
Ihan mielenkiintoinen ajatus ja muistan joskus 15-vuotta sitten erään paikallisen harrastajan yrittäneen selittää tätä ilmiötä.
Tietysti käytännönläheisyyttä ajatellen vaikkapa suomessa esiintyvistä psilosybiinisienistä sen “vaivan väärtin lajin”, eli suippumadonlakin osalta - luulen että harvalta alottelijalta löytyy moista valoa mukana tuolla pöpelikössä/ymmärrystä aihetta kohtaan riittävästi ja kokeneemmilla harrastajilla tälle lienee tuskin tarvetta, koska suippumadonlakki on kuitenkin tunnuspiirteiden oppimisen jälkeen melko helposti tunnistettava laji jopa useamman metrin päästä näkemättä edes helttoja.
Ehkäpä tulevaisuudessa, josko tästä aiheesta saadaan enemmän tietoa ja tutkimuksia. Mutta toistaiseksi täysin sieniä tuntemattoman alottelijan lienee turvallisempaa kysyä tunnistusapua kokeneemmilta harrastajila. Ihan mielenkiintoista olisi testata kyllä joskus.
1 tykkäys
Ei niitä silokkeja täälläkään vielä ollu vaikka satanu. Myöhäsin alkaa kausi verrattuna edellisiin.
1 tykkäys