Melko erikoinen ratkaisu olisi tunkea sieniä taskuun. Lähtökohtaisesti pyrkisin välttämään kyseistä tilannetta siten, että sienet olisi kerättynä helposti tyhjennettävään purkkiin. Kippaisin purkin mahdollisimman huomaamattomasti johonkin ojaan tms. ja siirtyisin siitä eteenpäin kuvaamaan kameralla jotain kotiloita tms ja koittaisin olla rauhallinen luontokuvaaja.
1 tykkäys
Onko nyt liian myöhäistä kun ensimmäiset yöpakkaset tuli… kuoliko ne sienet. Tampere
Ei, kyllä ne vielä kasvaa vaikka pientä pakkasta onkin. Toki kasvu kärsii, mutta viikon päästä ei näyttäisi olevan enää pakkasia, toivottavasti.
Hei! Olen uusi harrastaja Turusta. Käynyt paljon etsimässä silokkeja, jotta saisi kuvattua. Lukenut oppaan ja löytänyt hyviä kohteita, mutta kuvattavaa ei ole löytynyt. Kysymys kuuluu, että kasvaako Turussa huonosti silokkeja, että etinkö turhaan? Olisi hyvä saada joltain kokemusta, niin tietäisin mennä Turusta pois etsimään.
Tässä ihan muutama kuvaus kohde.
Kiitos jo etukäteen.
Kokeile ens vuonna uudestaan. Aloita syyskuun ensimmäinen päivä ja kiertele koko syyskuu semmoisissa paikoissa mitkä näyttää oppaan mukaisilta paikoilta. Jos ei ens vuonna löydy niin sitten teet saman sitä seuraavana vuonna. Jos ei sittenkään niin sitten taas uudestaan seuraavana vuonna. Koko suomesta niitä kyllä löytyy. Ei kannata luovuttaa, seuraavalla reissulla niitä saattaa jo löytyä! Ainakin 10 paikkaa on ihan lähelläsi mukavilla kävely reiteillä tai niiden varrella.
1 tykkäys
Kiitos vastauksesta! Tämä antoi todellakin toivoa. 
Lokakuuta on vielä jäljellä. Kai kannattaa vielä etsiä?
T:Myös turkulainen
Siis juu juu, tottakai! Onko tää joku suomalainen vitsi kun Turkulaiset aktivoituu lokakuun puolenvälin tienoilla sienestämään?
Syyskuussa se tapahtui, löytyi ensimmäinen sienipaikka kovan uurastuksen jälkeen. Toki luonnossa liikkuminen oli rentouttavaa ja hyvää ajanvietettä itsessään työpäivien jälkeen, mutta voi pojat sitä tunnetta, kun löytyi kuvagalleriaan viimeinkin täytettä!
Syyskuussa oli kaksi melko hyvää satoa kuvattavana, mutta nyt lokakuun puolella tapahtui romahdus, ja yksilöitä oli enää noin 20kpl. Sitä seuraavalla reissulla 8 kpl, ja nyt enää 6kpl. Samassa huomasin, että tien poskesta paikalle kulkee melko voimakkaat jäljet, jotka voivat toki olla omianikin, mutta aika vahva polku siinä kohti oli, vaikka en ollut käynyt vähään aikaan paikalla. Heinikolla oli myös yksi yksilö kaatuneena ja irti maasta kuin poimittuna, sen lakissa oli reikä. Kysymys kuuluukin, että joko sadon kuuluisikin heti lokakuun alusta lähtien Kainuun seuduilla tällä tavalla nopeasti hiipua? Vai viittaako tuo siihen, että joku, joka sieniä poimii, on tämän syrjäisen paikan todella löytänyt?
Silokkikausi päättyy vasta pysyvän lumipeitteen saavuttua. Tänä vuonna on ympäri Suomen raportoitu heikonlaisesta silokkikaudesta ja en ihmettele yhtään ku sääkarttoja katellut. Syyskuussa huideltiin melkeen hellelukemissa ja nyt on suuressa osassa maata ollut jo pitkään yöpakkasia.
Ja ainahan se on myös mahollista, ettö joku muu on samalla apajalla sun kans. Kaatuneet yksilöt välillä hämmentää itteäkin. Ehkä joku metsän elukka on ohi kulkiessaan onnistunu kaatamaan muutamat sienet 
1 tykkäys
Pitääpä sitten seurailla tilannetta, tiedä vaikka kuvattavaa vielä nousee maasta jos kelit suosisivat nyt lähitulevaisuudessa. Omituista olikin, että kaksi kohtuullisen hyvää satoa oli juuri niihin aikoihin, kun lämmintä oli +15 melkein yötä myöten, ja nyt viileillä kosteilla keleillä sato on romahtanut. Kahdella viimeisimmällä kerralla nuo alle 10kpl löytyivät lähes samasta ruohotupsusta, vaikka aiemmin suippiksia oli pitkin peltoa. Jännä myös kuulla, että noita kaatuneita maasta irronneita yksilöitä on muuallakin tullut vastaan.
Itse olen etenkin pelloilla törmännyt ilmiöön että jalat törröttää mättäästä, mutta lakit hävinneet.
Mietinkin olisiko asialla voineet olla kauriit, jotka ainakin vahveroiden lakkeja toisinaan popsii.
Onko tietos että löytyykö vielä pk seudulta silokkeja?
Aika moni eläin popsii sieniä. Joillakin koirilla se voi olla jopa ongelmaksi asti kehittynyt tapa. Tunnen monta koirulia jota ei voi sieni metsälle ottaa kun syövät ja muuten räveltävät melkein jokaisen eteen tulevan sienen. 
Nämä turrit kuitenkin osaavat olla syömättä niitä myrkyllisiä. Olen kuullut koirista joiden kanssa saa olla metsässä tarkkana, tai pääsee sit lääkärireissulle kun omistaja nähnyt koiran syövän sientä mitä ei tunnista, tai tietää myrkylliseksi.
Villisikoja alkaa kuulemma alueittain olla todella paljon. Varmasti syövät silokkeja ainakin vahingossa ellei jopa mielellään.
Moi!
Olen aloitteleva suippisharrastaja Uudeltamaalta. Taikasienten valokuvausopas on luettu moneen kertaan ja olen viimeisen kahden viikon ajan käynyt päivittäin autolla ajelemassa ja katsomassa potentiaalisia kuvauspaikkoja. Pohdituttaa kasvupaikkojen kohdalla se, että täytyykö niistä löytyä kaikki indikaattorikasvit vai riittääkö että löytyy osa, jos maasto on muuten oppaassa kuvaillun kaltaista. Eli kuinka vaativa suippumadonlakki on kasvuympäristönsä suhteen? Esim. Jos on kostea tasainen niitty jolla kasvaa nurmilauhaa tuppoina ja valkoapilaa mutta röyhyvihvilää ei näy, niin onko silti potentiaalinen kasvupaikka? Tai jos on on kostea tasainen niitty jolla ei kasva nurmilauhaa vaan muuta lauhaa tuppaina, niin voiko silti olla potentiaalinen kasvupaikka?
Ja sitten mietityttää sekin, että kuinka usein potentiaalista apajaa pitäisi käydä tarkistamassa kun varsinainen sienikausi alkaa… kahden päivän välein vai riittääkö esim viikon välein jos oletetaan ettei muita kuvaajia käy samoilla apajilla.
Ja kuinka pitkään etsintäkauteen pitää varautua ennen ensimmäisiä löytöjä noin niinkuin yleisesti. Jos joku kokeneempi haluaisi vaikka kertoa, että kuinka kauan meni harrastuksen aloittamisesta siihen pisteeseen, että löytyi ensimmäiset suippikset. Kiitos jo vastauksista etukäteen! Intoa on, mutta vielä tarttis realismia siihen kuinka paljon sinnikkyyttä oikeasti tarvitaan.
Kyllä kuvausharrastus on siitä mielenkiintoinen, ettei voi etukäteen tietää mitä retket tuo tullessaan. Eikä se vaadi välttämättä muita indikaattorikasveja ollenkaan. Etenkin lauhapellolla ei välttämättä kasvaa mitään muuta kuin nurmilauhaa. Silti kaksi hyvinkin samankaltaista kohdetta voi olla sadoiltaan kuin yö ja päivä, niin että toisesta paikasta löytyy vuodesta toiseen todella paljon kuvattavaa ja toisesta ei koskaan mitään. Kuitenkin tuo nurmilauha on melko oleellinen näin omien kokemusten perusteella.
Toiset aloittelevat harrastajat tupsahtavat heti ensimmäisellä yrittämällä erinomaiseen kuvauspaikkaan kun toiset tahkoavat parikin syksyä eivätkä löydä muuta kuin hirvikärpäsiä ja punkkeja. Kuitenkin etukäteen aiheeseen paneutumalla toki on todennäköisempää että ensikertalaista onnistaa.
Viikko on aivan sopiva väli spoteilla pistäytymiseen. Itse käyn vasta sesongin kunnolla käynnistyttyä ja ehkä juurikin kerran viikkoon kuvaamassa. Mikäli muu arki antaa myöten niin parhaimman sesongin aikaan useamminkin. Etenkin jos edellisellä kerralla oli runsaasti pieniä ponnistamassa.
4 tykkäystä
Morjes! Onko Porukalla tietoa onko Satakunnan suunnilla kausi alkanut vielä? En ole päässyt spotille vielä,
10pv sääennusteen mukaan alkaa tippua alimmat lämpötilat 12C°/13C°/15-16C paikkeille ja sataa nyt muutama päivä ni ens viikolla vois men tarkistaa 
Nyt on kyllä metsä pullollaan ihan ruokasieniä joilla on mukava kameran muistikortin lisäksi täyttää koria. Meinaan jos metsään pakko päästä niin kyllä muistakin kuin taikasienistä saa irti löytämisen riemua.
6 tykkäystä
Kunhan ei tule valevahveroita vaan mukaan 
Onko harmaakirjo heltat ja kirjoheltat myrkyllisiä? Eli jos vahingossa söis olisiko paha vaara elimistölle?
Tai ylipäätään silokin tapaiset sienet?